Nouseeko DAO valtavirran hallintotyökaluksi vuonna 2024?

DAO tuo lohkoketjuteknologian massoille. Niin epäintuitiiviselta kuin se saattaakin tuntua, yksi lohkoketjun suurista vahvuuksista on se, että kukaan ei hallitse sitä täysin. Perinteisissä, jopa digitaalisissa kirjanpidossa, joku keskitetty viranomainen valvoo aina sen toimintaa, olipa kyseessä pankki, sijoitusyhtiö tai jokin muu laitos.

Lohkoketjut on hajautettu jakamalla ne satoihin, jopa tuhansiin datakeskuksiin ympäri maailmaa. Kukaan, eivät edes yksittäisen lohkoketjun perustajat, voi muuttaa olemassa olevaa tietuetta muuttamatta samanaikaisesti kriittistä enemmistöä sen kaksoiskappaleista. Tämä ei sinällään mahdoton tehtävä, mutta erittäin vaikea ja hyödytön tehtävä.

Mikä on DAO?

Aivan kuten lohkoketju, myös DAO on hajautettu ilmiö, mutta kokonaisen verkon sijaan DAO:t ovat organisaatioita. Niiden englanninkielinen nimi Decentralized Autonomous Organization voidaan suomentaa hajautetuksi autonomiseksi organisaatioksi. Niiden luonne hajautettuna organisaationa takaa juuri sen, että kyseisiä organisaatioita ei johda mikään yksittäinen taho, kuten perinteisen yrityksen hallitus.

Se, miten DAO sitten toimii ilman minkäänlaista johtoryhmää on kiinni älysopimuksista. DAO:n toiminta, tehtävät ja säännöt on koodattu älysopimukseen, jonka ehtojen perusteella hajautettu organisaatio suorittaa erilaisia tehtäviä ja toimintoja. Täysin hajautettuja DAO:t eivät kuitenkaan ole, sillä näitä älysopimuksia johtaa ryhmä validaattoreita.

Kun DAO:n säännöt on määritelty älysopimukseen ja se on tallennettu lohkoketjuun, kyseistä älysopimusta ei voi enää muuttaa tai peukaloida. Tämän vuoksi hajautetut organisaatiot ovat automaattisesti perinteisiä ihmisten johtamia yrityksiä demokraattisempia, läpinäkyvämpiä ja turvallisempia.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että hajautetut autonomiset organisaatiot voivat eliminoida esimerkiksi kaikesta rahoitustoiminnasta kaikki kolmannet osapuolet, kuten välittäjät. DAO itse on vastuussa siitä, että kaikki toiminnot suoritetaan älysopimukseen määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Jos ehdot eivät täyty, hajautettu organisaatio ei pysty toimittamaan toimintoa.

Vaikka tallennettuun älysopimukseen ei yleisesti ottaen voi tehdä muutoksia, hajautetut autonomiset organisaatiot mahdollistavat tämän äänestysten kautta. Äänestämään pääsevät kaikki DAO:on osallistuvat käyttäjät yhden päättäjien ryhmän sijaan. DAO-ohjelmisto laskee ja suorittaa äänet automaattisesti ja itsenäisesti.

DAO auttaa ottamaan lohkoketjun hallintaan

Viime aikoina olemme voineet nähdä tämän yritysten hierarkkisen hallintometodin nousevan aivan uudelle tasolle. Digitaalisten omaisuuserien kauppoihin rajoittuvan hajautetun kirjanpidon sijaan nyt on muotoutumassa hajautettuja autonomisia organisaatioita (DAO), jotka siirtävät lohkoketjun koko hallinnon hajautetulle pohjalle. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että ne luovuttavat yhteisön toiminnan hallinnan johtoryhmältä sen jäsenille.

Miten tämä tarkalleen ottaen toimii käytännössä? Kuten mainitsimme, DOA:ta hallitsevat älysopimukset, jotka sijaitsevat lohkoketjussa. Sopimuksen muuttamista tai uusien hyväksymistä voi ehdottaa hajautetussa organisaatiossa kuka tahansa, mutta ne voidaan hyväksyä vain jäsenten yksimielisellä päätöksellä.

Äänestys on yleensä läpinäkyvää, ja kun hyväksymisehdot täyttyvät, sopimus päivittyy automaattisesti. Monissa tapauksissa äänestys painotetaan ketjussa jaettujen tokeneiden lukumäärän mukaan (tätä kutsutaan nimellä “yksinkertainen token-äänestys”).

Mitä enemmän tokeneita omistat, sitä enemmän ääniä saat. Ja konsensus voidaan saavuttaa monella eri tavalla. Tämä voi tarkoittaa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, korkeammilla hyväksyntäkynnyksillä tietyille toimenpiteille, kuten 2/3 tai jopa 3/4 superenemmistöllä, tai jollain muulla sovitulla menetelmällä.

Luonnostaan DOA toiminta tulisi kuitenkin olla hajautettua ja läpinäkyvää, jotta valvontaa ei voi keskittää yksilöille tai ryhmille.

Uusi yritysparadigma?

Joillekin tämä ei ole vain uusi tapa hallita organisaatiota. Se on perustavanlaatuinen muutos tavassa, jolla ne toimivat ja miten päätökset tehdään.

Yritysmaailmalle tämä edustaa mahdollista yritysrakenteen uudistamista ylhäältä alaspäin suuntautuvista hierarkioista yhteistyökykyisemmiksi ja yhteistyöhön kannustaviksi organismeiksi.

Professori Wulf Kaalin ja teknologiakonsultti Josh Bykowskin äskettäinen artikkeli Columbia Law Schoolin Blue Sky Blogissa spekuloi, että DAO teknologia on valmis mullistamaan rahoitus-, vakuutus- ja palvelualat poistamalla välikäsien tarpeen, virtaviivaistamalla työnkulkuja ja optimoimalla kustannuksia.

Samaan aikaan media-alaa vaivaavia sisällön omistukseen ja oikeudenmukaisuuteen sekä sisällöntuotannon korvauksiin liittyviä ongelmia voitaisiin ratkaista hajautetun autonomisen organisaation kautta, vaikka tekoälyyn perustuvan henkisen omaisuuden aikakausi onkin vielä kehitteillä.

Myös tuottoa tavoittelemattomat järjestöt ja valtion virastot näkevät DAO:t huomattavasti paremman rahoituksen, laajemman päätöksenteon ja entistä oikeudenmukaisemman ja nopeamman resurssien jakamisen lähtöpisteenä.

Valmiina metaversumiin

Kaikesta edellä mainitusta huolimatta ehkä se hedelmällisin kasvualusta DAO:lle on kuitenkin metaversumi. Kun kirjaimellisesti kaikki on virtuaalista, konsensuspohjaisen hallinnon edut juurtuvat paremmin hajautetusti organisoituun toimintaan.

Esimerkkinä on Decentraland, Ethereum lohkoketjuun rakennettu virtuaalitodellisuusalusta. Alustan käyttäjillä on mahdollisuus tehdä käytännössä mitä tahansa ja mennä minne tahansa tässä digitaalisessa maailmassa, mukaan lukien harjoittaa liiketoimintaa ja tehdä päätöksiä sen oman virtuaaliympäristön kehityksestä.

Kaikki tapahtuu virtuaalisten tokeneiden avulla, jotka edustavat maata tai verkkoelementtejä, ja nämä tokenit tunnetaan ticker symbolilla MANA. Niitä voidaan käyttää NFT:n, puettavien laitteiden, avatareiden ja muun digitaalisen omaisuuden vaihtamiseen sekä Decentralandin lohkoketjussa äänestämiseen monista yhteisön jäsenten esiin nostamista asioista.

Kyberratkaisut

DAO on tehnyt läsnäolonsa jo tunnetuksi tietenkin myös kryptomaailmassa. Kryptovaluuttojen haltijat hakeutuvat yhä enemmän hajautettuun toimintaan, ja esimerkiksi MakerDAO:n kaltaiset palvelut antavat käyttäjilleen mahdollisuuden toimia omina pankkiireinaan.

MakerDAO käyttää Dai-nimistä kryptovaluuttaa, ja nämä tokenit on sidottu Yhdysvaltain dollarin arvoon, eli kyseessä on stablecoin. Dai-tokenit ovat Ethereumin, USD Coinin ja muiden kryptovaluuttojen takaamia.

Itse hajautetun organisaation hallintoa varten MakerDAO käyttää MKR-tokeneita, joilla äänestetään alustan protokolliin ehdotetuista muutoksista. Jäsenet päättävät esimerkiksi koroista, hyväksyttävistä vakuuksista ja jopa palkkauspäätöksistä teknisiin ja johtotehtäviin. Näin ollen MKR-tokeneilla määritellään pääosin ne ehdot, joilla käyttäjien omaisuuttaan säästetään ja sijoitetaan.

Yhteenveto

Vaikka hajautettu autonominen organisaatio eli DAO voi tarjota paremman hallinnan yhteisön jäsenille, siinä on joitain haittapuolia. Ensinnäkin päätöksenteon nopeus voi hidastua riippuen siitä, kuinka monta ääntä toimenpiteen hyväksymiseen verkossa tarvitaan.

Samoin jotkut jäsenet eivät ehkä ole yhtä asiantuntevia tai tietoisia kuin toiset, mikä johtaa manipulointiin ja jopa pakottamiseen. Ja tietysti alustan on käytettävä huippuluokan tietoturvaa tietomurtojen ja haittaohjelmien estämiseksi.

Nähtäväksi jää, tuleeko DAO:ista uusi normaali digitaalitaloudessa vai luovatko ne oman toimintamallinsa. Mutta jos ne ovat niin tehokkaita ja luotettavia kuin miltä nyt vaikuttaa, on vaikea nähdä, kuinka nykypäivän yritysrakenne voisi kilpailla tehokkaasti ilman niitä, varsinkin jos digitaalisista valuutoista tulee yhtä yleisiä kuin kansalliset valuutat ovat nyt.

Ja jos yrityksiä voidaan tehostaa riisumalla niiltä kaikki keskusviranomaiset, mitä se kertoo hallituksista ja niiden tarpeesta?