Elon Musk vs. OpenAI: Tekoälyn kylmä sota käy kuumana

Juuri kun luulimme, että Elon Musk vs. OpenAI -saaga olisi saatu vihdoin päätökseen, haastoi Tesla-pomona tunnettu teknologiamoguli elokuun alussa tekoälyn suurimman startup-yrityksen jälleen oikeuteen.

Kanteessa väitetään, että OpenAI ja sen perustajat Sam Altman ja Greg Brockman, johtivat Muskia tarkoituksellisesti harhaan organisaation luonteesta ja salasivat sen aikomuksen siirtyä voittoa tavoittelemattomasta organisaatiosta voittoa tavoittelevaksi.

”Elon Muskin tapaus Sam Altmania ja OpenAI:ta vastaan on oppikirjamainen tarina altruismista ja ahneudesta”, kanteessa sanotaan.

”Altman yhdessä muiden vastaajien kanssa kosiskeli ja huijasi Muskia tarkoituksellisesti ja käytti hyväkseen Muskin humanitaarista huolta tekoälyn aiheuttamista eksistentiaalisista vaaroista.”

Kanteesta kysyttäessä OpenAI:n tiedottaja kertoi Techopedialle sähköpostitse, että ”kuten totesimme Elonin alkuperäisestä haasteesta, joka sittemmin peruttiin, puhuvat Elonin aiemmat sähköpostiviestit edelleen puolestaan”.

Tämä oli viittaus sähköposteihin, joissa Musk näyttää myöntävän tarpeen kilpailla Googlea vastaan ja vastasi ”jep” sähköpostiviestiin, jossa Ilya Sutskever sanoi: ”päästessämme lähemmäksi tekoälyn rakentamista on järkevää vähentää avoimuutta.”

Joka tapauksessa oikeusjuttu käydään aikana, joka vaikuttaisi olevan filosofisesti haastavaa tekoälylle.

Oikeusjuttu on jatkoa helmikuussa nostetulle kanteelle, jossa Musk syytti ChatGPT:tä voittoa tavoittelemattoman aseman rikkomisesta. Musk luopui kanteesta kesäkuussa sen jälkeen, kun OpenAI oli julkaissut Muskin aiempia sähköpostiviestejä, joissa hän ilmoitti, että yhtiön pitäisi rakentaa lisää tulovirtoja.

Elon Musk vastaan OpenAI: Viimeisin oikeusjuttu

Monet Elon Muskin korkean profiiliin liikkeistä ovat osittain näkyvyyttä lisäävällä teatterilla höystettyjä. Hyvänä esimerkkinä tästä mainittakoot Muskin viimeaikaiset riidat Metan tekoälypäällikön Yann LeCunnin kanssa ja taistelu Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan.

Muskin tuore oikeusjuttu OpenAI:ta vastaan ei kuitenkaan näytä olevan pelkkä PR-liike. Esitettyjen syytösten vakavuus ja henkiin herätetty oikeuskanne tekevät selväksi, että hänelle tekoäly-startupin väitetty siirtyminen voittoa tavoittelemattomasta tekoälykehityksestä voittoa tavoittelevaan tekoälyn kehittämiseen on todellinen ongelma.

Yksi kanteen keskeisistä väitteistä on, että Altman ja Brockmanxx ”manipuloivat Muskia tarkoituksellisesti, jotta hän olisi mukana perustamassa voittoa tavoittelematonta OpenAI inc. -yritystä lupailemalla, että se valitsisi turvallisemman ja avoimemman tien kuin voittoa tavoittelevat teknologiajätit”.

”Altman vakuutti Muskille, että voittoa tavoittelematon rakenne takaisi puolueettomuuden ja keskittyisi turvallisuuteen ja avoimuuteen ihmiskunnan hyväksi, ei osakkeenomistajien arvon kasvattamiseen. Mutta kuten kävi ilmi, oli tämä kaikki vain valheellista hyväntekeväisyyttä – juoni Altmanin pitkälle huijaukselle”, oikeusjutussa kerrottiin.

Väite on siis se, että Musk ei olisi osallistunut OpenAI:n tukemiseen, jos hän olisi tiennyt, että tekoälyn kehittäminen tapahtuisi voittoa tavoittelevalla, omistusoikeudellisella lähestymistavalla avoimen lähdekoodin -mallin sijaan.

Lisäksi kanteessa halutaan päätös siitä, onko OpenAI:n Microsoftin kanssa tekemä lisenssi, joka antaa Microsoftille luvan käyttää sen malleja, mitätön vai ei.

Ajatuksena on, että GPT-4o:n kaltaiset työkalut voitaisiin katsoa sopimuksen ulkopuolisiksi, jos ne luokitellaan yleiseksi tekoälyksi (AGI) (tämä on epätodennäköistä, sillä vaikka chatbotit osaavatkin monia asioita, tuntuu luovan ajattelun vaihe edelleen kaukaiselta).

Suljetun ja avoimen lähdekoodin tekoälyn välinen taistelu

Muskin oikeusjuttu ei koske ainoastaan hänen henkilökohtaista ongelmaansa OpenAI:n siirtymisestä voittoa tavoittelemattomasta yrityksestä voittoa tavoittelevaksi yritykseksi. Kyse on myös avoimen ja suljetun lähdekoodin tekoälyn välisestä yhteentörmäystä.

Michael Umansky, tekoäly-yritys SmythOS:n toimitusjohtaja ja toinen perustaja, kommentoi Techopedialle:

“Elon Muskin viimeisin oikeusjuttu OpenAI:ta vastaan korostaa ristiriitaa tekoälyn tulevaisuutta koskevien kahden eri vision välillä. Musk, joka on tiukan tekoälyturvallisuuden puolestapuhuja, oli mukana perustamassa OpenAI:ta tekoälyteknologian demokratisoimiseksi ja turvaamiseksi.

 

”Sam Altmanin johdolla OpenAI siirtyi kuitenkin kaupallisempaan ja voittoa tavoittelevampaan lähestymistapaan, erityisesti Microsoftin kanssa solmitun kumppanuuden myötä.”

Pohjimmiltaan GPT 3.5:n, GPT-4:n ja GPT-4o: n kaltaiset mallit ovat voittoa varten rakennettuja “mustan laatikon” tekoälymalleja, joihin suurella yleisöllä on vain vähän tai ei lainkaan läpinäkyvyyttä. Mustan laatikon kehittäminen tarkoittaa, että on vain vähän tietoa siitä, miten näitä malleja koulutetaan ja kuinka ne tekevät päätöksiä.

”Vaikka arvostan OpenAI:n vallankumouksellisia tuotteita, Muskin oikeusjuttu tuo esiin kriittisiä asioita. Näitä ovat esimerkiksi tekoälyn turvallisuudesta luopuminen pitkällä aikavälillä, yrityksen mahdollisuus käydä kauppaa itsensä kanssa ja voittojen asettaminen eettisten periaatteiden edelle.

Tämä oikeustaistelu voi muokata tekoälyn kehitystä suuntaan, jossa innovaatiot ja turvallisuuden välttämättömyys ovat tasapainossa”, Umansky sanoi.

OpenAI mukana kiistoissa

Vaikka on vielä liian aikaista spekuloida, tuleeko Muskin haaste etenemään oikeudessa ja millä tavalla, on kiistatonta, että OpenAI on ollut tänä vuonna mukana kiistoissa.

Viime marraskuussa toimitusjohtaja Sam Altman sai potkut, mutta hänet palkattiin takaisin virkaan, ennen kuin The New York Times nosti OpenAI:ta vastaan miljardin dollarin kanteen. Kanteen mukaan yhtiö oli kouluttanut mallejaan tekijänoikeudellisesti suojattujen materiaalien avulla.

Kiistat eivät tietenkään loppuneet tähän. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin yrityksen “superkohdistustiimi” hajosi, kun entinen sisäpiiriläinen, Jan Leake, väitti OpenAI:n asettavan tuotteiden houkuttelevuuden turvallisuuden edelle. Yhtiötä arvosteltiin myös siitä, että se uhkasi pakottaa työntekijät allekirjoittamaan sopimuksia, joiden mukaan he eivät saisi tehdä sopimuksia omistusoikeuksiaan menettämättä.

Toukokuussa Scarlett Johansson julkaisi lisäksi lausunnon, jossa hän kertoi olevansa ”vihainen, eikä voinut uskoa”, että OpenAI oli käyttänyt GPT-4o:ssa hänen ääntään muistuttavaa ääntä luvattomasti.

OpenAI:lla on esittänyt kiistoissa erilaisia vastaväitteitä, joihin emme puutu tässä kohtaa, mutta pointtina on, etteivät kiistat näytä yrityksen kannalta hyvältä Muskin väitteiden valossa.

Musk vs. OpenAI yhteenveto

Viimeisin oikeusjuttu OpenAI:ta vastaan osoittaa, ettei Muskin ja OpenAI:n välinen draama ole vielä ohi.

Kun otetaan huomioon OpenAI:ta vastaan esitettyjen syytösten vakavuus, tekoälyä kehittävän startup-yrityksen on toimittava harkiten varmistaakseen, ettei yleisö menetä uskoaan sen sitoutumiseen vastuulliseen tekoälyn kehittämiseen.