L1-lohkoketjut tarkastelussa – maailman 10 nopeinta esittelyssä

Kryptovaluutat ovat rajoitettuja niin sanotun “Blockchain Trilemman” vuoksi, johon L1-lohkoketjut pyrkivät antamaan vastauksen. Siinä väitetään, että lohkoketjut voivat toteuttaa tehokkaasti vain kaksi kolmesta halutusta ominaisuudesta, jotka ovat skaalaus, turvallisuus ja hajauttaminen.

Tällä hetkellä skaalautuvuus näyttää olevan ensimmäisen tason L1-lohkoketjujen tärkein ominaisuus. Siksi olemme koonneet tähän artikkeliin listan 10:stä parhaiten skaalautuvasta L1-lohkoketjusta.

Listaus perustuu kryptosijoitusyhtiö Cyber Capitalin perustajan Justin Bonsin twiittiin. Bons luetteli 100 markkina-arvoltaan suurimman kryptovaluutan joukosta yhdeksän lohkoketjua, jotka voivat tukea jopa yli 2 000 tapahtumaa sekunnissa.

Lisäsimme listaamme myös esimerkkinä erilaisesta lähestymistavasta HBAR-lohkoketjun, joka on luonteeltaan enemmän keskitetty.

Mitkä ovat maailman nopeimmat L1-lohkoketjut? Otimme asiasta selvää.

Sisällysluettelo Sisällysluettelo

Maailman 10 nopeinta L1-lohkoketjua
Yhteenveto
Lähteet

Sisällysluettelo

Maailman 10 nopeinta L1-lohkoketjua
Yhteenveto
Lähteet

Maailman 10 nopeinta L1-lohkoketjua

Alla olevassa osittelussa esittelemme 10 nopeinta L1-lohkoketjua, minkä ansiosta niiden vertailu on helppoa.

10. Solana

Solana on L1-lohkoketju, joka käyttää proof-of-stake konsensusmekanismia. Solanan erottaa kilpailijoistaan innovatiivinen aikaleimoihin perustuva järjestelmä nimeltä proof-of-history.

PoH:n ansiosta Solanan solmut voivat validoida koko ketjun hyvin pienellä määrällä tietoja. Se sallii myös Solanan lohkoketjussa olevien tapahtumien varmistamisen rinnakkain, mikä parantaa verkon läpäisykykyä.

Useimmat lohkoketjut, kuten Ethereum, käyttävät transaktioiden käsittelyssä niiden peräkkäistä käsittelyä, jossa vain yksi transaktio suoritetaan kerrallaan.

Chainspectin mukaan Solanan maksimi nopeus on 7 229 TPS.

Fantom (FTM)

Fantom on myös Layer 1 -lohkoketju, joka yhdistää asynkronisen Byzantine fault tolerance -mekanismin (aBFT) konsensusmekanismin kanssa.

aBFT-konsensus mahdollistaa, että Fantomin solmut saavuttavat konsensuksen itsenäisesti. Jokainen Fantomin solmu varmistaa omat tapahtumansa, eikä sen tarvitse käsitellä muiden validoijien luomia lohkoja peräkkäisessä järjestyksessä.

Fantomin DAG-pohjainen lähestymistapa ei myöskään pakota validoijia työskentelemään sillä hetkellä käsiteltävän lohkon parissa. Validoijat luovat omat lohkonsa ja jakavat ne muun lohkoketjun kanssa asynkronisesti, mikä lisää verkon tehokkuutta.

Fantomin mukaan Sonic-päivitys auttoi sitä saavuttamaan lohkoketjussa noin 2 000 TPS nopeuden.

8. Kaspa (KAS)

Kaspa on proof-of-work-konsensusmekanismiin perustuva L1-lohkoketju, joka käyttää rinnakkaislohkoja tarjotakseen lohkoketjussaan korkeaa tehokkuutta. Näin se mahdollistaa välittömän transaktioiden vahvistamisen.

Kaspa ei määrittele itseään lohkoketjuksi vaan “Directed Acyclic Graph” eli DAG:ksi.

Kaspaan mukaan se käsittelee kaikki lohkot rinnakkain ja lopulta linkittää ne toisiinsa. Tämä johtaa järjestelmään, joka nopeuttaa lohkojen muodostumista.

Maaliskuussa 2024 Kaspa kertoi testiverkkonsa tuottaneen jopa 3 000 TPS nopeuden transaktioiden käsittelyssä.

7. Hedera (HBAR)

Bons ei maininnut Hederaa X:ään laittamassa postauksessaan, koska se ei ole osoittanut merkkejä hajauttamisesta. Lisäsimme Hederan kuitenkin listallemme, koska tämä lohkoketju eroaa muista omalla tavallaan.

Hedera on julkinen hashgraph-tilikirja, jota hallinnoi kansainvälisistä yrityksistä koostuva 39-jäseninen neuvosto. Heinäkuussa 2024 hallintoneuvoston jäseniin kuuluivat Dell, Boeing, Google, IBM, LSE ja Nomura.

Hederan lohkoketju on suunniteltu muodostamaan yksi pitkä ketju, mutta hashgraphit eivät karsi haarojaan ja sisällyttävät jokaisen transaktion lopulta tilikirjaan.

Hederan mukaan hashgrapheja rajoittaa vain kaistanleveys, mikä tarkoittaa sitä, että verkko voi käsitellä niin paljon tapahtumia sekunnissa kuin mitä verkon solmuilla on kaistanleveyttä.

Chainspectin mukaan Hederan TPS on ollut parhaimmillaan 3 287 TPS.

6. Aptos (APT)

Aptos on L1-lohkoketju. Sen takana on sama tiimi, joka kehitti Metan kryptoprojektin nimeltä Libra. Libra kuitenkin hylättiin hallituksen sääntelijöiden vastustuksen myötä.

Tämän seurauksena kehitystiimi loi uuden, Aptos-nimisen projektin. Kyseessä on hajautettu lohkoketjuverkko, jota yhteisö hallinnoi ja kehittää. Aptos on rakennettu tukemaan korkeaa määrää samanaikaisia transaktioita rinnakkaisen prosessoinnin avulla.

Chainspectin mukaan Aptosin TPS oli 7 480 TPS.

5. EOS Network (EOS)

EOS Network on PoS-konsensusmekanismia käyttävä L1-lohkoketju, joka pyrkii skaalautumaan horisontaalisesti käyttämällä niin sanottuja sivuketjuja.

EOS-lohkoketjua tukee avoimen lähdekoodin protokolla nimeltä Antelope, jota käytetään myös muissa lohkoketjuissa, joihin lukeutuvat muun muassa Telos, WAX ja UX Network.

Antelopen lohkoketjujen välinen viestintä mahdollistaa horisontaalisen skaalautumisen käyttämällä samanaikaisesti useita lohkoketjuja.

EOS Network Foundationin mukaan EOS pystyy käsittelemään yli 10 000 TPS.

4. Sei (SEI)

Sei on L1-lohkoketju, joka yhdistää Solanan ja Ethereumin parhaat ominaisuudet tullakseen “maailman ensimmäiseksi EVM-yhteensopivaksi verkoksi”.

Sein mukaan sen lohkoketju edustaa jopa 100-kertaista parannusta olemassa oleviin EVM-verkkoihin, koska se sallii useiden toisistaan riippumattomien transaktioiden suorittamisen samanaikaisesti prosessissa, jota kutsutaan rinnakkaistamiseksi.

Sein nykyinen versio on saavuttanut säännöllisesti yli 45 TPS tehokkuuden. Sein mukaan sen tuleva v2-päivitys tulee tarjoamaan jopa 28 300 TPS:ää.

3. MultiversX (EGLD)

MultiversX on PoS-konsensusmekanismiin perustuva L1-lohkoketju, joka on suunniteltu skaalautumaan sharding-teknologian avulla.

Sharding mahdollistaa MultiversX-lohkoketjulle tietojenkäsittelyn ja tapahtumien suorittamisen rinnakkain.

Elokuussa 2023 MultiversX saavutti testeissään huikean 30 000 TPS:n tehokkuuden.

2. The Open Network (TON)

Alun perin nimellä Telegram Open Network tunnettu TON-lohkoketju on viestisovelluksesta tunnetun Telegramin luoma kryptoprojekti.

Vuonna 2020 yritys joutui palauttamaan 1,2 miljardia dollaria ennakkomyynnissä sijoittaneille, koska Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio (SEC) syytti yritystä “laittomasta digitaalisten tokenien tarjoamisesta.”

Nykyään TON toimii yhteisönsä hallinnoimana avoimen lähdekoodin L1-lohkoketjuna. Telegram on edelleen mukana projektissa.

TON on lohkoketju, joka pystyy käsittelemään “miljoonia tapahtumia sekunnissa.” Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa sharding-nimisellä skaalautumiseen liittyvällä ratkaisulla.

TON koostuu itse asiassa joukosta lohkoketjuja. Yksi päälohkoketju on keskeisessä asemassa, johon lukuisat toissijaiset lohkoketjut lopulta yhtyvät.

TON Foundationin mukaan TON-lohkoketju saavutti vuoden 2023 testissä 104 715 TPS suorituskyvyn.

1. Sui (SUI)

Sui on L1-lohkoketju, joka pyrkii tarjoamaan käyttäjilleen nopeita siirtoja, matalaa viiveettä ja edulliset transaktiomaksut.

Lohkoketju käyttää PoS-konsensusmekanismia ja suorittaa transaktiot rinnakkain. Suin mukaan sen validoijat voivat skaalautua horisontaalisesti ja lisätä transaktioiden läpäisykykyä lisäämällä laskentatehoa.

Sui Foundationin mukaan Sui-verkko on saavuttanut parhaimmillaan jopa 10 871 TPS nopeuden, mutta se voi nousta aina jopa 297 000 TPS:ään, kun käytössä oli 100 globaalisti hajautettua validoijaa.

Yhteenveto

Bons on kritisoinut paljon Ethereumin skaalautumista, joten yllä mainitut L1-lohkoketjut esittävät vaihtoehtoisen lähestymistavan. Niissä lohkoketjut on suunniteltu skaalautumaan niin sanotussa peruskerroksessa.

Kuten olet ehkä huomannut, rinnakkainen transaktioiden suorittaminen ja sharding-teknologia ovat yhteisiä ominaisuuksia monille edellä mainituille lohkoketjuille.

Tulevaisuudessa on välttämätöntä, että massiiviset määrät transaktioita voidaan suorittaa välittömästi ilman viivästyksiä, kaasumaksuja tai paineen alla murtumista. Tämä pätee varsinkin silloin, jos kryptovaluuttojen suosio jatkaa kasvuaan.

Näin ollen olemme jälleen lohkoketjujen osalta “Blockchain Trilemman” äärellä. Jonakin päivänä tämäkin ongelma saatetaan kuitenkin vielä ratkaista.