Lohkoketju käsitteenä – johdatus Blockchain-teknologiaan

Tiivistelmä

Blockchain-teknologia kehittyy jatkuvasti ja tarjoaa samalla yrityksille sekä mahdollisuuksia että haasteita tulevaisuudessa. Vaikka sen hajautettu ja turvallinen luonne tarjoaa etuja erilaisissa sovelluksissa, kuten talousrekisterit ja toimitusketjut, sen käyttöönottoon suhtaudutaan varovaisesti johtuen sääntelyyn liittyvistä huolista ja keskitetyn hallinnan puutteesta. Blockchainin tulevaisuus on tällä hetkellä epävarma, ja sen lopullinen menestys saattaa lopulta riippua siitä, kuinka hyvin se sopeutuu jatkuvasti kehittyvään digitaaliseen talouteen, jossa yksilön autonomialla on merkittävä rooli sen kehityssuunnan muokkaamisessa.

Lohkoketju ja siihen liittyvä teknologia kehittyy jatkuvasti ja tarjoaa samalla sekä mahdollisuuksia että haasteita yrityksille. Sen hajautettu ja turvallinen luonne mahdollista kehittäjille ja käyttäjille erilaisia etuja monissa sovelluksissa, kuten rahoitustietojen ja toimitusketjujen hallinnassa.

Tästä huolimatta sen käyttöönotto on vielä varovaista sääntelyyn liittyvien huolien ja keskitetyn hallinnan puutteen vuoksi. Blockchainin tulevaisuus on tällä hetkellä epävarma, ja sen menestys saattaa riippua paljolti sen yhteensovittamisesta jatkuvasti kehittyvän digitaalisen talouden kanssa, jossa yksilön autonomialla on merkittävä rooli koko kryptoalan lopullisen suunnan muokkaamisessa.”

Blockchain aiheuttaa edelleen päänvaivaa maailmanlaajuisesti monille liiketoimintaan keskittyneille yhteisölle, sillä monet organisaatiot eivät vieläkään pysty selvittämään sitä, onko se mullistava kehitysaskel informaatioteknologian maailmassa vai pelkkä IT-kupla muiden joukossa.

Yksi asia on kuitenkin varmaa: blockchain jatkaa kehitystään kohtaamistaan haasteista huolimatta ja se on todennäköisesti tullut jäädäkseen.

Mikä lohkoketju on?

Lohkoketjun peruskäsite on melko helppo ymmärtää. Se on käytännössä datan säilyttämisen keino, joka järjestää tiedot lohkoiksi, jotka sitten yhdistetään ketjuksi.

Kun uutta tietoa saapuu lohkoketjuun, se syötetään uuteen lohkoon sen sijaan, että se kirjoitettaisiin vanhan päälle. Tällä tavoin lohkoketju pystyy tarjoamaan pysyvän ja muuttumattoman kirjanpidon menneistä tapahtumista, joita voidaan tarkastella kronologisessa järjestyksessä.

Useimmat sovellukset käyttävät blockchainia rahaliikenteen tallentamiseen, mutta sitä voidaan käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, kuten toimitusketjuihin, matkustustietoihin ja oikeudellisiin asiakirjoihin. Iron Mountain raportoi, että yli 40 johtavaa rahoituslaitosta ja kasvava määrä yrityksiä eri toimialoilta kokeilee hajautetun kirjanpidon teknologiaa tällä hetkellä.

Lohkoketjun yleisimmät käyttötapaukset

Käyttötapaus Kuvaus
Digitaaliset valuutat Tällä hetkellä tunnetuin tapa käyttää lohkoketjuteknologiaa. Sen avulla voidaan luoda läpinäkyviä rahoituspalveluita ja muita vastaavia toimintoja.
Älykkäät sopimukset Älysopimusten avulla osapuolien on mahdollista tehdä sopimuksia, joihin voi asettaa erilaisia ehtoja. Etuina ovat hajautettavuus, läpinäkyvyys sekä automatisoidut sopimukset.
Äänestysjärjestelmät Lohkoketjujen avulla voidaan järjestää netissä luotettavia ja läpinäkyviä äänestyksiä, joiden avulla voidaan parantaa alustan yhteisöllisyyttä esimerkiksi päätöksenteon suhteen.
Logistiikka Toimitusketjun eri toimijat voivat tarkastella lohkoketjussa tuotteiden, palveluiden tai raaka-aineiden kulkua logistiikassa.

Onko lohkoketju turvallinen?

Yksi keskeinen kysymys, jonka monet blockchain-teknologiaan tutustujat esittävät on se, että mikä estää jonkun hakkeroida aiemmat lohkoketjut ja muuttaa niitä siten, että siitä voi olla merkittävää taloudellista hyötyä verkkorikollisille.

Vaikka useimmat digitaaliset kirjanpidot ovat keskitettyjä yhdelle varmennetulle palvelimelle, blockchain on hajautettu parhaillaan jopa useille tuhansille palvelimille.

Ensivilkaisulla tämä saattaa näyttää tietoturvallisuudesta vastaavien johtajien painajaiselta, mutta se on itse asiassa melko nerokas järjestelmä. Ennen kuin uusi lohko voidaan lisätä ketjuun, jokainen lohkoketjun palvelin tai solmukohta vertaa omia tietueitaan muiden palvelinten tietueisiin.

Jos näissä huomataan eroavaisuuksia, koko lohkoketjun toiminta keskeytetään ja transaktiot peruutetaan tarkemman tutkimuksen ajaksi.

Jos joku haluaisi muuttaa laittomasti koko lohkoketjun tilaa, hakkerin pitäisi murtautua tuhansiin palvelimiin ja tehdä muutos samanaikaisesti – ei täysin mahdotonta, mutta erittäin vaikeaa.

Blockchainin edut ovat hyvin tunnettuja. Ilman keskitettyä auktoriteettia, jolla on valta kaiken kirjanpidon yli, käyttäjät ja sovelluskehittäjät voivat soveltaa sitä laajasti eri sovelluksissa.

BBC:n Chris Baraniuk esittää skenaarion, jossa asiakas haluaa tehdä ostoksen, mutta pankin verkko on juuri sillä hetkellä alhaalla. Jos pankki käyttää omaa fiat-rahaan perustuvaa yksityistä kirjanpitoaan, asiakas ei voi suorittaa rahansiirtoja.

Mikäli se käyttäisi taas lohkoketjuja, asiakas voisi käyttää pankkikorttia, kaupan tarjoamaa luottoa tai mitä tahansa muuta rahoitusmekanismia, jolla pääsee käsiksi käyttäjän lohkoketjuun.

Juuri tämä ominaisuus on iso osa sitä syytä, miksi blockchainista tuli digitaalisten valuuttojen teknologia: hajautettu hallinta tarkoittaa sitä, ettei kukaan voi ohjata bitcoinien vaihtoa pelkästään omiin tarkoituksiinsa.

Näiden syiden takia lohkoketju on käytännöllinen:

  • Ei keskitettyä hallintoa
  • Ei ole kovinkaan virheherkkä
  • Voi vähentää korruptiota läpinäkyvyytensä ansiosta
  • Erittäin vaikeasti murrettavissa oleva tietojärjestelmä

Jos kerran kyseessä on näin edistyksellistä teknologiaa, miksi lohkoketjut eivät ole saaneet suurempaa osuutta digitaalisen rahaliikenteen markkinoista. Se otettiin kaupallisesti käyttöön jo yli 10 vuotta sitten, eikä suurta läpimurtoa suurten massojen keskuuteen ole vieläkään tapahtunut.

Kryptovaluuttojen ulkopuolella useimmat organisaatiot ovat edelleen todella varovaisia blockchainin suhteen. Niiden tavoitteena on ollut rajoittaa ja testata sen käyttöä muutamissa pilottiprojekteissa, mutta ne eivät ole ottaneet sitä mukaan ydinliiketoiminnan pyörittämiseen.

Epäröinti täysimittaiseen käyttöönottoon saattaa liittyä olemassa olevaan lainsäädäntöön. Joseph Holbrooken, “Architecting Enterprise Blockchain Solutions” -kirjan tekijän mukaan:

“Blockchain-kehittäjä kohtaa todennäköisesti useita huolenaiheita liittyen yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR), terveydenhuollon tietojen siirrettävyyttä ja vastuullisuutta koskevaan lakiin vuodelta 1996 (HIPAA), Sarbanes-Oxley-lakiin vuodelta 2002, ‘Tunne asiakkaasi’ (KYC) -sääntöihin, rahanpesun vastaisiin sääntöihin ja niin edelleen.”

The New York Timesin Nathaniel Popperin mukaan lohkoketjun suurin heikkous on se, että keskitetyt kirjanpidot ovat tehokkaampia virheiden korjaamisessa ja uusien palveluiden käynnistämisessä.

Perinteisten sovellusten kohdalla on olemassa aina joku, jonka puoleen kääntyä, mikäli asiat menevät pieleen. Blockchain-teknologian kanssa kukaan ei ole tällä hetkellä vastuussa siitä, miten järjestelmää tulisi päivittää nopeasti virheiden osalta.

Tavallisten käyttäjien on hyvin vaikeaa toteuttaa omia korjauksiaan laajoille hajautetuille palvelinverkoille, jotka on vieläpä suojattu tunkeutumisyrityksiltä.

Keskusvaltaiset auktoriteetit ovat tehokkaita luomaan luotettavia ohjelmistoja ja korjaamaan niitä silloin, kun asiat menevät vikaan. Sääntelyn takia ne ovat vastuussa usein päivityksistä jopa lainsäädännön puolesta.

Hajautetussa tietokoneiden ja ohjelmoijien verkostossa ei ole sellaista johtajaa tai muuta yksittäistä toimijaa, joka sanoisi kaikille, että tämä vika on korjattava seuraavien 20:n minuutin kuluessa.

lohkoketju teknologia

Onko lohkoketju lain ulottumattomissa?

Lohkoketjujen kaltainen demokratisointi osoittautui myös ongelmalliseksi silloin, kun kyse on valvonnasta. Terroristeja, diktaattoreita ja muita rikollisia voidaan tehokkaasti sulkea pois keskitetystä ja säännellystä yhteisöstä.

Se ei ole kuitenkaan läheskään yhtä helppoa ilman selkeää keskusjohtoa toimivan blockchainin kohdalla. Tähän päivään asti esimerkiksi Tor-ohjelmistoa käyttävät monet sellaiset palvelut ja laittomien markkinoiden alustat, jotka syntyivät Silk Road -darknetin kaatumisen jälkeen vuonna 2014. Nykyään ne jatkavat kryptovaluuttojen käyttöä laillisiin ja laittomiin tarkoituksiin.

Toinen usein sivuutettu tärkeä näkökulma on se, että kaikki lohkoketjut eivät ole samanlaisia. FP Complete -pilvipalvelun toimitusjohtaja Wesley Crook huomautti äskettäin Forbes-lehdessä, että blockchain-ohjelmistopaketit vaihtelevat suuresti niissä lähestymistavoissa, miten ne on suunniteltu ja toteutettu.

Ehkä tärkein elementti näistä on kryptografia, joka pitäisi ideaalin mukaisesti sisällyttää luotetuimpiin hash-algoritmeihin ja julkisen avaimen allekirjoitus- ja vahvistustyökaluihin.

Lisäksi kokemus on osoittanut, että useimmat tietomurrot ovat tähän mennessä johtuneet virheistä, jotka syntyivät puutteellisen toteutuksen seurauksen. Lisäksi ongelmia on ollut hyökkäyksissä verkkokerrosta kohtaan sekä sosiaalisen manipulointiin ja muistin turvallisuuteen liittyen.

Lue myös: Ohjelmointirajapinta kryptojen kehittäjille – 10 parasta

Mitä on odotettavissa seuraavaksi lohkoketjujen osalta?

Tällä hetkellä blockchainin tulevaisuus näyttää olevan epäselvä. Joillekin se on tulevaisuuden teknologia; toisille se on jo menneisyyteen kuuluva ilmiö. Vaikeus arvioida blockchainin kohtaloa johtuu myös siitä, että maailmantalous itsessään on niin nopeassa muutoksessa.

Olipa kyseessä Wall Street tai yritysmaailma, valta näyttää hajautuvan kaikkialla, kun käyttäjät ryhmittyvät yhteen kirjoittamaan omat sääntönsä työhön ja taloudelliseen toimintaan liittyen.

Keskeinen ongelma tässä yrityksessä saattaa olla lohkoketjun sovittaminen sellaiseen rooliin, jossa sen toimintaa määritellään keskitetyn toimijan toimesta. Tällöin hallitukset ja teollisuuden toimijat suurelta osin laativat järjestelmän pelisäännöt, mikä sotii tietyllä tapaa lohkoketjuihin liitettyä ideologiaa vastaan.

Todellisuudessa lohkoketju on teknologia, joka soveltuu paremmin digitaaliseen talouteen, jossa ainakin tällä hetkellä yksilöillä on suurempi vipuvoima päättää missä, milloin ja miten he hoitavat asioitaan.

Tulevaisuudessa blockchainin merkitys voi kasvaa entisestään, kun yksilöiden ja yhteisöjen valta ja autonomia digitaalisessa taloudessa vahvistuvat. Se soveltuu monenlaisiin käyttötarkoituksiin, kuten älysopimuksiin, hajautettuun rahoitukseen (DeFi) ja toimitusketjun hallintaan, mikä voi avata täysin uusia mahdollisuuksia.

Lohkoketjun tarina on vasta alussa ja sen potentiaali on kaikesta huolimatta suuri. Viime kädessä sen tulevaisuutta muovaavat niin teknologian kehitys kuin yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutoksetkin.

Matti Laurila

Matti työskentelee sisällöntuotannon parissa ja on vuosien ajan seuraillut kryptovaluuttojen maailmaa ja niihin liittyviä ilmiöitä. Hänen erityinen mielenkiintonsa kohdistuu metaverseen, NFT:ihin ja yleisesti teknologiaan.