Ostaessasi tuotteita affiliate-linkkien kautta verkkosivustollamme, saatamme saada komission, josta ei kerry lisäkustannuksia sinulle. Lue lisää 
Sijoittajat tutkivat usein kryptovaluuttoja vertailemalla sitä, mikä on niiden asema lohkoketjupinossa. Lohkoketjun kerrokset ovatkin keskeisessä asemassa silloin, kun pohditaan eri lohkoketjujen ominaisuuksia.
Layer One (L1) kryptovaluutat ja tokenit, kuten Ether (ETH) ja Solana (SOL), ovat suosittuja alhaisten ja käytännöllisten kaasumaksujen hyödyllisyyden vuoksi.
Layer Two (L2) tokenit, kuten Arbitrum (ARB) ja Optimism (OP), liittyvät puolestaan enemmän lohkoketjun skaalautumiseen ja hallintoon.
Erilaiset lähestymistavat turvallisuuteen ja skaalautuvuuteen liittyen ovat johtaneet siihen, että Layer Zero (L0)- ja Layer Three (L3) -kerrokset on kehitetty lohkoketjuteknologiaan.
Tässä artikkelissa selitämme L0-, L1-, L2- ja L3-kerrosten väliset erot ja sen, kuinka narratiivi niiden ympärillä on muuttunut. Lisäksi selvitämme, mitkä projektit ovat kussakin kerroksessa merkittävimpiä.
- Katso koko lista
L0 vs L1 vs L2 vs L3 – mitä nämä lohkoketjun kerrokset ovat?
Aloitetaan määrittelemällä lyhyesti jokainen kerros:
- Layer 1 -lohkoketjut muodostavat lohkoketjupinon perustan. Ne voivat isännöidä toissijaisia lohkoketjuja tarjoamalla niille tarvittavan infrastruktuurin ja turvallisuuden
- Layer 2 -lohkoketjut rakentuvat L1-verkkojen päälle, jolloin ne pyrkivät parantamaan verkon suorituskykyä
- Layer 3 -lohkoketjut ovat muokattavissa olevia ketjuja, jotka on rakennettu sovellusten kehitystä varten
- Layer 0 -lohkoketjut tarjoavat skaalautumisen osalta vaihtoehdon L1-kerroksen tarjoamille lähestysmistavoille. Sitä käytettäessä L0 muodostaa peruskerroksen, joka isännöi L1-, L2- ja L3-ketjuja. L0-lohkoketjut on rakennettu toimimaan yhteensopivuuskerroksena, joka yhdistää kaikki tarvittavat lohkoketjut toisiinsa.
Layer One: Ethereum ja Solana lähestyvät skaalautumista eri tavalla
Kaikki L1-lohkoketjut on suunniteltu toimimaan peruskerroksena, mikä tarjoaa turvallisuuteen liittyviä ominaisuuksia toissijaisille ketjuille. Useimmilla L1-kerroksilla on samat perustoimintonsa, mutta ne eroavat toisistaan siinä, kuinka ne priorisoivat skaalautuvuutta, hajautusta ja turvallisuutta eri tasoilla.
Eri L1-lohkoketjut voivat lisäksi erota toisistaan siinä, miten hyvin ne skaalautuvat. Esimerkiksi Ethereum ja Solana skaalautuvat varsin eri tavoin.
Ethereumin L2-pohjainen skaalautuminen eroaa Solanan lähestymistavasta, koska se laajentaa L1-verkkoaan horisontaalisesti. Prosessi tunnetaan nimellä Sealevel, ja siinä hyödynnetään näytönohjainten kykyä rinnakkaisprosessointiin.
Tällä hetkellä kukaan ei ole vielä varma siitä, kumpi näistä lähestymistavoista on lopulta parempi. Kritiikkiä on kohdistettu Ethereumin suunnitelmaan käyttää L2-ketjuja, koska tämä voi johtaa kryptopääoman pirstoutumiseen monien erillisten toissijaisten ketjujen kesken.
Ethereumin L2-pohjaisen skaalautumisen kannattajat ovat kuitenkin varmoja siitä, että pirstoutumisongelma ratkaistaan lopulta ketjujen välisten yhteensopivuusratkaisujen avulla.
Layer 2: L1-skaalauksesta lohkoketjun modulaarisuuteen
Kryptoteollisuuden lähes pakkomielteen kaltainen suhtautuminen skaalautuvuuteen on lisännyt sijoittajien kiinnostusta L2-ketjuihin.
L2-ketjujen narratiivi on muuttunut alkuperäisestä. Aluksi niitä pidettiin L1:n skaalautumiseen liittyvien ongelmien ratkaisuna. Nykyään L2-kerros katsotaan pikemminkin avaimeksi lohkoketjuteknologian modulaarisuuden saavuttamiseksi.
Lohkoketjun modulaarisuus on käsite, jossa ketjun keskeiset prosessit – transaktioiden suorittaminen, datan saatavuus, käsitteleminen ja konsensuksen luominen – jaetaan useisiin, yhteen näistä tehtävistä erikoistuneisiin ketjuihin. Tämä nähdään kehittyneempänä vaihtoehtona sille, jossa yksi lohkoketju käsittelee kaikki prosessit. Tällöin lohkoketjujen toiminta muistuttaa tehdasta, jossa jokainen osasto erikoistuu omaan tehtäväänsä.
Lohkoketjun modulaarisuuden myötä näemme L1- ja L2-kerrosten suhteen uudessa valossa.
Perinteiset L2-ketjut, kuten Arbitrum ja Base, on rakennettu puhtaasti tarjoamaan palveluita L1-kerroksen lohkoketjuille. Tätä asetelmaa voidaan pitää suhteena, jossa L1 saa enemmän suorituskykyä, kun taas L2 käyttää L1:stä datan lähteenä ja prosessoinnissa. Käyttäjän näkökulmasta lähes maksuttomat kaasumaksut ovat erittäin houkuttelevia.
Nyt lohkoketjun modulaarisuuden myötä L1 ei ole enää keskiössä. Sen sijaan sitä pidetään vain yhtenä tämän modulaarisen järjestelmän osana.
Esimerkiksi Eclipse on L2-lohkoketju, joka käyttää Solanan virtuaalikonetta (SVM). Tässä tapauksessa kaikki transaktiot suoritetaan Eclipse L2 -ketjussa.
Eclipse L2 käyttää Ethereum L1:tä vain selvittääkseen tilansa. Datan saatavuus ulkoistetaan puolestaan toiselle moduulille, Celestialle.
Layer 3: muokattavat sovellusketjut
L3 on herättänyt kritiikkiä kryptoyhteisössä. Osa kryptosijoittajista pelkää tällaisten ketjujen luonnin johtavan kryptoihin liittyvän likviditeetin entistä suurempaan pirstoutumiseen.
Yksinkertaisesti ilmaistuna: mitä enemmän L3-ketjuja on, sitä enemmän pääoma pirstoutuu erillisiin ekosysteemeihin, jotka vaativat puolestaan siltoja, jotta tokeneita voidaan siirtää niiden välillä. Tämä asetelma heikentää käyttäjäkokemusta, mikä on keskeinen ongelma, jonka kanssa kryptoala on kamppaillut alusta asti.
Tästä herää tietenkin kysymys, tarvitaanko L3-ketjuja lainkaan?
On olemassa joitakin erityistapauksia, joissa lohkoketjut vaativat erittäin pitkälle räätälöityjä ja optimoituja ympäristöjä maksimaalisen suorituskyvyn saavuttamiseksi. Tämä pätee esimerkiksi P2E-videopelien kohdalla.
L3:n avulla kehittäjillä on enemmän vapautta muokata lohkoketjun ominaisuuksia ja asettaa esimerkiksi suorituskyky etusijalle hajautuksen kustannuksella.
L3-sektori on edelleen alkuvaiheessa, joten sen potentiaalia ei kannata aliarvioida.
Layer 0: Yhteensopiva Polkadotin (DOT) kanssa
Vuoden 2021 nousukauden aikana Polkadot (DOT) oli sijoittajien suosiossa ainutlaatuisten, yhteensopivuuteen liittyvien ominaisuuksiensa ansiosta.
Tuolloin Polkadotin “parachain” huutokaupoista tuli erittäin odotettuja tapahtumia. Niissä kryptoprojektit kilpailivat keskenään saadakseen mahdollisuuden rakentaa toissijaisia lohkoketjuja Polkadotin päälle. Näitä kutsuttiin nimellä “parachain”,
Useimmat kehitystiimit rahoittivat huutokaupassa tehdyn tarjouksensa yhteisörahoituksella, mikä teki parachain-huutokaupoista yhteisöllisiä tapahtumia.
Parachain-huutokaupat toivat Polkadot L0 -lohkoketjuun useita lupaavia projekteja. Näitä olivat muun muassa L1-pohjaiset Moonbeam ja hajautetun rahoituksen (DeFi) Acalan. Yhteisellä alustalla isännöidyt parachainit voivat viestiä keskenään Polkadotin XCM cross-chain -viestijärjestelmän avulla.
Nyt L0-verkkojen ympärillä ollut hype on kuitenkin hiipunut. Polkadot on pudonnut kymmenen suurimman kryptovaluutan joukosta, ja DOT taistelee tosissaan saavuttaakseen kaikkien aikojen huippunsa eli yli 50 dollaria.
Viime aikojen trendinä on ollut lohkoketjujen pirstoutuminen, mikä korostaa sitä, että kryptoala keskittyy tällä hetkellä enemmän skaalautuvuusongelmien ratkaisemiseen kuin yhteensopivuuteen.
Lohkoketjun kerrokset – Yhteenveto
Tämän artikkelin tarkoituksena on auttaa ymmärtämään paremmin L0-, L1-, L2- ja L3-kerrosten suhdetta. Lohkoketjun kerrokset näyttelevät tärkeää roolia tämän teknologian kehittymisessä paremmaksi.
Viimeisten viiden vuoden aikana jokainen lohkoketjukerros on kokenut nopeaa kasvua. Tämä kehitys on on johtanut siihen, että lohkoketjujen skaalautumiseen liittyviä rajoituksia on onnistuttu ratkaisemaan. Samalla eteen on tullut kuitenkin uusia ongelma, kuten lohkoketjujen pirstoutuminen.
Yksi suurimmista ongelmista onkin ’lohkoketjun trilemma’ – kuinka saada skaalautuvuus, turvallisuus ja hajautus toteutettua samanaikaisesti? Vaikka pirstoutuminen onkin juuri tällä hetkellä keskeinen ongelma, on kokonaisuuden hallintaan saanti vielä kysymysmerkki.
