Datapaketti

Datapaketti on tiedonsiirron perusyksikkö, jolla viitataan pakettikytkentäisen tietoverkon keskeisimpään yksittäiseen ominaisuuteen ja sen “soluun”. Käytännössä datapaketit mahdollistavat datan kulkemisen verkkojen läpi lähettäjältä vastaanottajalle.

Tämä teknologia on keskeinen osa nykyisen internetin ja mobiiliverkkojen toimintaa. Datapaketit koostuvat itse datasta sekä otsakkeista, jotka sisältävät reititystietoja ja muuta tiedon välittämisessä tarvittavaa metadataa.

Mitä datapaketti tarkoittaa?

Datapaketti on tietotekniikassa käytetty yksikkö, jossa data on pakattu yhteen pakettiin ja se kulkee tietokoneverkon lävitse lähettäjältä vastaanottajalle.

Tällaisia datapaketteja käytetään Internet Protocol (IP) -pohjaisissa tietoverkoissa, joten siinä mielessä se on tuttu valtaosalle. Esimerkiksi tavalliset tietokoneet toimivat juuri TCP/IP-protokollaan perustuen silloin, kun ne yhdistetään internetiin.

Datapaketin käsite kuuluu olennaisena osana pakettikytkentäisiin tietoverkkoihin. Se on tällä hetkellä käytetyin tietoverkkoihin liittyvä arkkitehtuuri, jota käytetään hyvin laajasti joka puolella maailmaa. Nykyinen internet perustuu hyvin pitkälti juuri pakettikytkentäisiin tietoverkkoihin.

Tämän tiedonsiirtoon liittyvän teknologian suurimpia hyötyjä on sen kyky käsitellä erilaisia virhetilanteita. Koska lähetettävä data jaetaan pieniin osasiin eli datapaketteihin, ei yhteyden hetkellinen katkeaminen aiheuta sen suurempia ongelmia. Yksittäinen paketti voi löytää tiensä kotiin myöhemminkin, eikä koko prosessi kaadu niin helposti.

Sen sijaan esimerkiksi piirikytkennäisissä tiedonsiirtojärjestelmissä yhteyden katoaminen katkaisee koko prosessin tai ainakin hankaloittaa sitä merkittävästi. Tässä mielessä se on huomattavasti virheherkempi ratkaisu.

Techopedia selittää datapaketin

Datapaketissa on muutakin kuin pelkkää raakaa dataa, sillä se tarvitsee toimiakseen myös muuta tietoa. Niissä on esimerkiksi otsakkeita (header), jotka sisältävät tietynlaista metadataa ja reititystietoja.

Esimerkiksi IP-datapakettien otsakkeessa on lähettäjän ja vastaanottajan IP-osoitteet. Datapaketeissa voi olla myös muunlaista, sen sisältöä koskevaa metatietoa, jota saatetaan tarvita joissakin tietoverkoissa eri tarkoituksiin.

Jotta datapakettien käyttö verkossa ja muissa verkoissa olisi yhdenmukaista, ovat erilaiset ryhmittymät ja instituutiot luoneet vakiintuneita standardeja datapakettien siirrolle. Niiden avulla eri kehittäjien on mahdollista luoda keskenään yhteensopivia sovelluksia ja palveluita.

Esimerkiksi Kansainvälinen standardisoimisjärjestö (ISO) on koonnut OSI-mallin (Open Systems Interconnection Reference Model), joka määrittää tietoverkon eri kerrokset, niissä käytettävät periaatteet ja ylläpitää samalla standardeja niistä jokaiselle.

Sen kautta on helppo saada selville, kuinka data liikkuu tietoverkoissa. Jokainen kerros on määritelty erikseen ja siihen liittyvät standardit on helppo ottaa selville OSI-mallin avulla.

Kerrokset jakautuvat ominaisuuksiensa mukaan: ensimmäinen on fyysinen kerros ja viimeinen sovelluskerros. Jotta nykyaikainen internet ja tiedonvälitys voi toimia, tarvitaan näitä kaikkia kerroksia tiedonsiirtoon.