Kryptovaluutat

Kryptovaluutat ovat digitaalisia valuuttoja, jotka käyttävät kryptografiaa sekä maksuliikenteen mahdollistamiseen että väärennösten torjuntaan. Julkisia ja yksityisiä avaimia käytetään usein kryptovaluuttojen siirtämiseen yksilöiden välillä ja siirrot suoritetaan kryptolompakon kautta.

Kryptovaluutta on pohjimmiltaan fiat-valuuttaa vastaava digitaalinen raha, jolla ei ole fyysistä muotoa. Samankaltaisuudet liittyvät kuitenkin siihen, että kryptovaluuttojen arvo on samalla tavalla riippuvainen kuluttajien uskosta siihen, että sillä on arvoa, minkä lisäksi niitä voi käyttää vaihdon välineenä. Kryptoja ei kuitenkaan ole sidottu mihinkään maahan tai keskuspankkiin, joka hallitsisi sen arvoa. Bitcoin on maailman ensimmäinen kryptovaluutta, ja sen arvon määrää pitkälti markkinoiden tarjonta ja kysyntä.

Mitä kryptovaluutat ovat?

Kryptovaluutat ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan digitaalinen versio rahasta. Sinällään se ei siis eroa verkkopankissasi olevista varoista, jotka myös ovat digitaalisessa muodossa. Kryptovaluutat tarjoavat kuitenkin huomattavasti fiat-valuuttoja laajemmat käyttömahdollisuudet, sillä niitä voidaan käyttää rahaliikenteen hallinnan lisäksi esimerkiksi tietojen tallennukseen, sopimusten tekemiseen ja paljoon muuhun.

Itse asiassa kryptovaluuttojen taustalla oleva teknologia, lohkoketju, on jo yritysten käytössä useilla eri aloilla. Siinä missä esimerkiksi monet verkkokaupat hyväksyvät ja ne suurimmat kryptovaluutat, eli Bitcoin ja Ethereum, maksuvälineiksi ostosten tekemiseen, niitä voidaan käyttää myös jonkin tietyn lohkoketjun palveluiden käyttöön. Esimerkkinä voidaan mainita vaikka älysopimus: kun tallennat tai allekirjoitat älysopimuksen vaikkapa Ethereumin lohkoketjussa, sinun on maksettava tästä toiminnosta pieni maksu juuri kyseisen lohkoketjun natiivikryptolla, eli tässä tapauksessa ETH:lla.

Kryptovaluutat nousivat kaikkien tietoisuuteen viimeistään vuoden 2017 lopulla, jolloin Bitcoinin arvo lähti hurjaan nousuun. Se veti perässään koko kryptomarkkinat ylös kurssitaulukoissa, kunnes kryptovaluuttojen yhteisarvo nousi jopa 600 miljardiin dollariin. Tämä vastasi 40-kertaista nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Kun niiden tunnettuus lisääntyi, myös niiden kysyntä lisääntyi, mikä nosti monet pienemmät kryptot, kuten DogeCoin, niiden vahvojen kryptovaluuttojen joukkoon.

Lisäksi tietoisuus kryptovaluuttojen tarjoamista käyttömahdollisuuksista alkoi levitä, mikä mahdollisti sen, että esimerkiksi yrityksissä ja instituutioissa alettiin implementoida uutta teknologiaa toimintojen tehostamiseen. Perehdytään seuraavaksi hieman tarkemmin siihen, miten kryptovaluutat toimivat.

Miten kryptovaluutat toimivat?

Kryptovaluutat ovat hyvin monella tasolla paljon monipuolisempi valuuttojen muoto, kuin arjessa käyttämämme fiat-valuutat. Kryptoja voidaan nimittäin maksuvälineen lisäksi käyttää
älysopimusten ja hajautettujen sovellusten (dApps) käytön mahdollistavana tokenina. Niiden käyttölogiikasta on hyvä ymmärtää ennen kaikkea seuraavat asiat:

• Kryptovaluutat ovat turvallisempia valuuttoja, koska ne perustuvat lohkoketjuteknologiaan, jota on lähes mahdotonta hakkeroida tai korruptoida sotilasluokan kryptografian vuoksi.
• Kryptovaluuttojen hajautettu luonne takaa sen, että mikään keskitetty hallitseva osapuoli, kuten pankki tai valtio, ei pysty sulkemaan tiliäsi tai takavarikoimaan varojasi, minkä lisäksi siirtojen tekoon ei tarvita pankin kaltaista välikättä.
• Kryptovaluuttoja hyväksytään yhä enenevissä määrin maksuvälineenä erityisesti verkkokaupoissa tavaroista ja palveluista maksamiseen kaikkialla maailmassa.
• Niille, joilla ei ole pääsyä perinteisten pankkipalveluiden piiriin esimerkiksi kehittyvissä maissa kryptovaluutat tarjoavat mahdollisuuden päästä osaksi maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää.
• Kryptot ovat ohjelmoitavaa rahaa, toisin kuin fiat-valuutat, mikä tarkoittaa, että niitä voi käyttää paljon monipuolisempiin käyttötarkoituksiin, kuin perinteisiä valuuttoja.
• Ne tarjoavat yrityksille uusia tapoja tavoittaa uusia asiakkaita ja hankkia pääomaa.
• Sitä mukaa kun kryptovaluuttojen käyttö esimerkiksi yrityksissä lisääntyy, niiden käytön aloittaminen muuttuu yhä yksinkertaisemmaksi, mikä avaa ovet koko ajan kasvavalle käyttäjäkunnalle.

Miten kryptovaluutat haastavat fiat-valuutat?

Bitcoinin perustaja, Satoshi Nakamoto, kirjoitti kryptovaluutan whitepaperissa, että Bitcoinin on nimenomaan tarkoitus haastaa perinteiset, jäykät ja epädemokraattiset rahoitusjärjestelmät. Sen, ja sen jälkeen tulleiden altcoinien kyky haastaa fiat-valuutat perustuu niiden taustalla toimivaan teknologiaan, eli lohkoketjuun. Lohkoketjun avulla voidaan turvata transaktiot ja säännellä uusien valuuttayksiköiden (kuten BTC) luomista.

Jo tämä erottaa kryptovaluutat fiat-valuutoista, joita voi laskea liikkeelle ainoastaan keskuspankki. Kryptovaluuttojen kohdalla taas kuka tahansa halukas voi osallistua uusien kryptovaluuttojen luomiseen pientä palkkiota vastaan. Tämä on se voima, joka takaa lohkoketjun hajautetun luonteen, mikä erottaa kryptot täysin säännellyistä ja kontrolloiduista euroista ja dollareista. Lisäksi, vaikka monissa lohkoketjuissa kaikki transaktiot ovat kaikkien nähtävillä, niistä ei pysty selvittämään kuka minkäkin transaktion on tehnyt. Näin ollen kryptosiirrot ovat useimmiten täysin anonyymejä.

Koska kryptot perustuvat tällaiseen hajautettuun teknologiaan, ne mahdollistavat esimerkiksi maksujen tekemisen täysin ilman välikäsiä, kuten pankkia, joka tarkistaa siirrot ennen niiden läpimenoa. Kun rahaliikenteestä poistetaan kokonaan tällaiset välikädet, siirtojen tekeminen tottakai tehostuu ja halpenee välittömästi. Mutta pelkkien rahansiirtojen lisäksi kryptovaluutat avaavat myös ovet uusille taloudellisille mahdollisuuksille, kuten hajautetuille rahoitusmarkkinoille (DeFi) ja älysopimuksille.

Ovatko kryptovaluutat laillisia Suomessa?

Olet varmasti nähnyt uutisia siitä, kuinka useat valtiot ovat kieltäneet kryptovaluutat. Esimerkiksi Kiina on kieltänyt kaupankäynnin kryptovaluutoilla. Samaan aikaan on kuitenkin hyvä olla tietoinen, että kiellosta huolimatta Kiina on yksi pisimmälle yltäneistä maista, mitä tulee valtiollisen digitaalisen valuutan kehittämisessä.

Mutta miten on Suomen laita tässä asiassa? Kryptovaluuttojen ostaminen, hallussa pitäminen ja kaupankäynti niillä on täysin laillista toimintaa. Esimerkiksi Suomen Pankki on tunnustanut kryptovaluutat digitaaliseksi omaisuudeksi, ja ne ovat verrattavissa arvopapereihin, kuten osakkeisiin. Näin ollen kryptovaluuttoja verotetaan muiden sijoituskohteiden tapaan pääomatuloverotuksen alaisena omaisuusluokkana.

Suomestakin löytyy itse asiassa jo yrityksiä, jotka hyväksyvät kryptot maksuvälineenä, minkä lisäksi bitcoin-automaatteja löytyy suurimmista kaupungeista. Ja kun niiden käyttö ja suosio kasvaa, sekä Suomessa että EU-tasolla ollaan jo hyvässä vauhdissa sääntelyn kehittämisessä näiden uusien omaisuuksien ympärille. Tästä voidaan päätellä, että kryptovaluutat ovat tulleet jäädäkseen.

Mitkä ovat tunnetuimmat kryptovaluutat?

Bitcoin on tottakai se kaikkein tunnetuin kryptovaluutta. Mutta se on myös se kaikkein arvokkain, joten yksi BTC voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä yksi BTC on noin 40 000 euron hintainen. Vaikka bitcoinia voikin ostaa myös murto-osina, näiltä markkinoilta löytyy myös paljon muita, erittäin mielenkiintoisia vaihtoehtoja sekä sijoitus että käyttömielessä.

Tässä ovat ne meidän mielestämme tärkeimmät kryptovaluutat, joista jokaisen olisi hyvä olla tietoinen:

Bitcoin (BTC)

Bitcoin on maailman ensimmäinen onnistuneesti lanseerattu kryptovaluutta, ja sen toi markkinoille vuonna 2009 salanimen takana toimiva henkilö tai tiimi nimeltä Satoshi Nakamoto. Bitcoin oli suora vastaus vuonna 2008 alkaneelle talouskriisille, ja se tuotiin tarjoamaan vaihtoehto keskitetyille, epäreiluille ja epäluotettaville rahoitusmarkkinoille.

Tänä päivänä se on arvokkain ja laajiten käytetty kryptovaluutta, joka tunnetaan digitaalisen kultana. Bitcoinien määrä on rajoitettu 21 miljoonaan kolikkoon, ja viimeiset kolikot louhitaan markkinoille vuonna 2140.

Ethereum (ETH)

Ethereum on maailman toiseksi suurin kryptovaluutta arvolla mitattuna, ja se tuotiin markkinoille vuonna 2015. Sen lohkoketjun myötä Bitcoinin vertaismaksuverkon vierelle nousi verkko, joka mahdollisti älysopimusten ja hajautettujen sovellusten (dApps) kehittämisen. Näiden kahden avulla taas voidaan kehittää melkein mitä tahansa digitaalista tietokannoista digitaalisiin peleihin ja taiteeseen asti.

Ripple (XRP)

Ripple on erittäin tehokas maksuverkko, jota esimerkiksi monet pankit käyttävät jo hyväkseen. Sen verkon avulla eri toimijat pystyvät helposti ja tehokkaasti suorittamaan rajat ylittäviä siirtoja, mikä pelaa juuri tämän kryptovaluutan pussiin: se luotiin mullistamaan perinteinen pankki- ja rahoitusmaailma perinpohjaisesti.

Litecoin (LTC)

Litecoin on melkein suora kopio Bitcoinista, ja se onkin haarautettu Bitcoinin lohkoketjusta. Se siis toimii samalla tavalla maksuvälineenä, mutta sen lohkoketju on paljon kevyempi ja skaalautuvampi, kuin sen emoversio, mikä takaa huomattavasti BTC:tä nopeammat ja tehokkaammat rahansiirrot. Se on suosittu esimerkiksi pienten siirtojen tekemiseen, mikä olisi hyödytöntä Bitcoinin verkossa.

Cardano (ADA)

Cardanon on luonut Ethereumin käynnistämisessä mukana ollut Charles Hoskinson, ja hän halusikin alunperin haastaa Ethereumin sen omalla areenalla. Siksi myös Cardano on erinomainen verkko älysopimusten ja hajautettujen sovellusten kehittämiseen.

Kryptovaluuttojen riskit

Erityisesti Suomessa painotetaan usein kryptovaluuttojen riskejä. Mutta loppupeleissä varsinkin sijoitusmielessä niiden volatiilisuus ei enää ole sen suurempi riski, kuin perinteisten osakemarkkinoiden mukanaan tuoma riskitaso. Kaikkeen sijoittamiseen liittyy aina riski. Mutta koska kryptovaluutat sisältävät myös aivan uudenlaista teknologiaa, se tuo mukanaan oman vivahteensa.

Tiedämme esimerkiksi sen, että monet huijarit, kiristäjät ja hakkeroijat käyttävät kryptovaluuttoja rikosten tekemiseen, koska ne ovat anonyymeja. Tämäkään ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen juttu, sillä anonyymiyden lisäksi kryptosiirrot voidaan aina jäljittää, joten rikollisen kiinnijääminen kryptoja käytettäessä on nykyään suhteellisen todennäköistä.

Yksi suosittu kryptohuijausten tapa ovat ICO:t, eli vasta kehitteillä olevien kryptovaluuttojen ennakkomyynnit. Niissä sijoittaja voi tutustua projektiin ja ostaa tokeneita etukäteen, ja näin projekti kerää rahoitusta kehitystyöhön. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että kun ennakkomyynti päättyy, projekti ja sen perustaja katoavat rahat taskussaan. Tässä tullaan juuri siihen, että sijoittajana vastuu rahoistasi aina sinulla itselläsi, ja jos laitat rahasi väärään paikkaan, et todennäköisesti näe niitä enää.

Loppupeleissä kryptovaluuttojen käytön turvallisuus riippuu itse käyttäjästä. Varmista että:

1. teet kryptosiirtoja ainoastaan luotetun ja tunnustetun kryptolompakon kautta
2. säilytät ostamiasi kryptovaluuttoja kryptolompakossa, etkä sijoitusalustalla
3. käytät aina vahvoja salasanoja, kaksivaiheista todennusta ja varmuuskopioita
4. toimit luotettavassa verkossa (ei esimerkiksi hotellin WiFi)

Erityisesti hyvän kryptolompakon hankkiminen ja sen salasanoista huolenpitäminen takaavat turvallisen ja mieluisan toiminnan kryptovaluuttojen kanssa.