Matkapuhelin on kehittynyt valtavasti ensimmäisistä versioistaan, jotka esiteltiin markkinoille 1980-luvulla. Tuolloin ne suunniteltiin ainoastaan puheluita varten ja olivat kooltaan varsin suuria.

Vielä 1990-luvulla kannettavia puhelimia kutsuttiin kännyköiksi, mutta sittemmin on alettu puhumaan älypuhelimista. Nykyaikaiset älypuhelimet tarjoavat laajan kirjon erilaisia toimintoja: niiden avulla voidaan käyttää internetiä sekä GPS:ää sekä paljon muuta.

Tämä muutos ei ole pelkästään rautaan perustuvan teknologian kehityksen ansiota, vaan myös muotoilun ja käyttöjärjestelmien nopean kehityksen tulosta. Muutos on ollut todella nopea ja se on tehnyt älypuhelimista välttämättömiä työkaluja nykypäivän elämässä.

Mitä matkapuhelin tarkoittaa?

Matkapuhelin on langaton kädessä pidettävä laite, joka mahdollistaa käyttäjien soittaa ja vastaanottaa puheluja. Vaikka ensimmäisen sukupolven matkapuhelimilla pystyi ainoastaan soittamaan ja vastaanottamaan puheluja, nykypäivän matkapuhelimilla voi tehdä paljon enemmän, kuten käyttää verkkoselaimia, pelata pelejä, ottaa kuvia ja toistaa videoita.

Alkujaan matkapuhelimet tunnettiin pääasiassa ”kännyköinä” tai matkapuhelimina, mutta nykyään niitä kutsutaan älypuhelimiksi. Tämä johtuu tietysti siitä, että ne sisältävät nykyään niin paljon erilaisia ominaisuuksia, ja niillä voi olla yhteydessä internetiin.

Techopedia selittää matkapuhelimen

Ensimmäisten sukupolvien matkapuhelimia käytettiin ainoastaan puheluiden soittamiseen ja vastaanottamiseen. Samoin varhaisimmat versiot olivat niin kookkaita, että niitä oli mahdotonta kantaa taskussa. Nämä puhelimet käyttivät primitiivisiä RFID- ja muita langattomia järjestelmiä, jotka eivät vielä tukeneet kovinkaan suuria tai nopeita tietoliikenneyhteyksiä.

Myöhemmin Global System for Mobile Communications eli GSM-verkkoon kuuluvat matkapuhelimet kykenivät lähettämään ja vastaanottamaan tekstiviestejä. Nämä laitteet kehittyivät pienemmiksi ja niihin lisättiin jatkuvasti uusia ominaisuuksia, kuten multimediaviestipalvelu (MMS), joka mahdollisti käyttäjien lähettää ja vastaanottaa kuvia.

Useimmat näistä MMS-teknologiaa tukevista laitteista oli varustettuja kameroilla, joiden avulla käyttäjät saattoivat ottaa kuvia, lisätä kuviin tekstejä ja lähettää ne ystäville ja sukulaisille, mikäli heilläkin oli käytössä MMS-pohjaisia matkapuhelimia.

Tekstiviesti- ja kameraominaisuuksien lisäksi matkapuhelimet alkoivat tukemaan hyvin rajallista kykyä ottaa yhteyttä internetiin, joka tuolloin tunnettiin nimellä ”datapalvelut”. Ensimmäiset verkkoselaimet kännyköissä olivat yrityskohtaisia ja sallivat käyttäjien pääsyn vain pieneen osaan internetistä. Joka tapauksessa se tarjosi käyttäjälle mahdollisuuden lukea säätiedotuksia, uutisia ja urheilutuloksia.

Lopulta puhelinvalmistajat alkoivat suunnitella sellaisia puhelimia, jotka pääsivät ottamaan kaiken irti koko internetistä. Sen myötä erilaisten yritysten, viranomaisten ja muiden toimijoiden verkkosivustot mukautettiin mobiilipuhelimille sopiviksi. Tämä trendi on jatkunut siitä päivästä alkaen, ja nykyään sitä kutsutaan responsiiviseksi suunnitteluksi.

Tietoverkot ja pääsy

Matkapuhelin toimii tyypillisesti solukkoverkossa, joka koostuu solupisteistä, jotka on hajoitettu kaupunkeihin, maaseuduille ja jopa vuoristoalueille. Jos käyttäjä sattuu olemaan alueella, jossa ei ole yhteyttä mihinkään hänen käyttämänsä liittymän solupisteitä, puheluita ei voida soittaa tai vastaanottaa kyseisessä paikassa.

Matkapuhelimien tai nykyisin älypuhelimien käyttämät solukkoverkot ovat myös kehittyneet vuosien saatossa. Nykyään ne ovat erittäin nopeita ja kohtalaisen vakaita, jolloin niitä voidaan käyttää paljon muuhunkin kuin netin selaamiseen.

Alkujaan 4G-telekommunikaatioverkko perustui lähetysjärjestelmään, jossa käytettiin esimerkiksi älykkäitä antennijärjestelmiä ja pisteestä pisteeseen -verkkorakenteita. Vaikka sitä edelleen kutsuttiin solukkoverkoksi, 4G perustui itse asiassa IP-protokollaan – eikä perinteiseen puhelinverkkoon. Tämä johti nopeampaan tiedonsiirtoon matkapuhelinverkoissa.

Nykyinen iteraatio tästä verkosta kulkee maailmalla nimellä 5G. 5G-järjestelmä käyttää korkeampia taajuusaaltoja ja tiheämpää verkon solurakennetta, mikä muuttaa merkittävällä tavalla sen rakennetta ja mahdollistaa suuremman kaistanleveyden käyttäjille. Esimerkiksi tämän verkon viive on huomattavasti pienempi kuin 4G-verkon.

Samalla kun yritykset tuottavat uusia älypuhelimia markkinoille, kaksi pääasiallista käyttöjärjestelmää on noussut selkeiksi markkinajohtajiksi. Applen ja Androidin käyttöjärjestelmät ovat tällä hetkellä asennettuina suurimpaan osaan uusista älypuhelimista eri laitevalmistajien toimesta.

Näiden kahden käyttöjärjestelmän myötä on rakennettu satoja erilaisia toimintoja nykyaikaisiin mobiilisovelluksiin. Sovelluskaupat helpottavat näiden monipuolisten sovellusten lataamista ja ostamista, jolloin ne ovat helposti käytettävissä. Joistakin niistä tulee erittäin suosittuja, jolloin niitä käytetään satojen ihmisten toimesta ympäri maailmaa.