Mato

Mato on itsenäisesti leviävä haittaohjelma, joka kykenee kopioitumaan ja siirtymään koneelta toiselle hyödyntäen esimerkiksi tietoturva-aukkoja. Nämä ohjelmat eivät vaadi käyttäjältä mitään toimenpiteitä, mikä tekee niistä erityisen vaarallisia. Madot voivat aiheuttaa merkittävää haittaa tietokoneiden ja älypuhelinten käyttäjille, mutta toisinaan ne voivat olla myös kohtalaisen harmittomia.

Mitä mato tarkoittaa?

Mato on haittaohjelma, joka lisääntyy levitessään tietokoneiden välillä jättäen jälkeensä kopioita itsestään kunkin tietokoneen muistiin. Näin ollen se pystyy pahimmillaan leviämään erittäin nopeasti esimerkiksi tietokoneverkkojen kautta.

Jotta madoista ei koituisi vaivaa, omasta tietoturvallisuudesta tulee pitää kiinni. Siksi on hyvä muistaa asentaa kannettavaan tietokoneeseen tai tablettiin virustentorjuntaohjelmisto. Parhaat niistä estää tehokkaasti matojen ja muiden haittaohjelmien leviämisen.

Historian saatossa on onnistuttu kehittämään useita laajalle levinneitä matoja. Ensimmäiset madot kehitettiin 1970-luvulla, mutta suurempaan tietoisuuteen ne alkoivat tulla hiljalleen 1980- ja 1990-lukujen aikana. Tunnetuimpia matoja ovat Iloveyou, Gruel ja Stuxnet.

Mato tarkemmin selitettyinä

Kun mato löytää tietokoneesta haavoittuvuuden, se leviää sitä kautta myös muihin tietokoneisiin, mikäli ne on kytketty samaan verkkoon. Aivan kuten virukset, madot tulevat usein sähköpostin liitetiedostoista, jotka näyttävät ulkoisesti olevan lähetetty luotettavilta toimijoilta.

Toisin kuin virukset, madot eivät tarvitse isäntätiedostoa toimiakseen, vaan ne voivat itsestään ja levitä tietokoneesta toiseen hyödyntäen erilaisia tietoturva-aukkoja ja verkkoyhteyksiä. Tässä mielessä ne toimivat ikään kuin itsenäisiä ohjelmina.

Madot saattavat varastaa käyttäjän yhteystietoja ja yrittää jatkaa leviämistään lähettämällä sähköposteja saastuneen tilin yhteystietojen perusteella.

Jotkut madot leviävät ja eivät tee sen jälkeen mitään, kun taas toiset aiheuttavat vahinkoa. Tämä riippuu paljolti siitä, miten madon kehittäjä on halunnut sen toimivan. Toisinaan verkkorikolliset saattavat käyttää matoja anastamaan tärkeitä tietoja, joista voi olla rikollisille taloudellista hyötyä.

On hyvin yleistä, että madot saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa kuormittamalla esimerkiksi yritysverkon tiedonsiirtokapasiteettia ja hidastamalla työntekijöiden yhteyksiä. Vaaralliseksi madon tekee sen kyky toimia käyttäjän huomaamatta, sillä moni saastuneen tietokoneen käyttäjä ei välttämättä tiedosta madon olemassaoloa.

Nykyään haittaohjelmien kohdalla ei puhuta enää niinkään madoista vaan viruksista. Toki madon kaltaisia haittaohjelmia esiintyy edelleen, mutta ajan kuluessa myös verkkorikollisten toimintatavat ovat muuttuneet. Tulevaisuudessa keskeisimmät uhat liittyvät todennäköisesti AI-teknologian hyväksi käyttöön esimerkiksi deepfake-videoiden avulla.