Osakemarkkinat

Osakemarkkinat tarjoaa julkisen kauppapaikan, jossa osakkeita ja muita arvopapereita voidaan liikkeelle laskea, ostaa ja myydä sijoittajien kesken. Tämä mahdollistaa yrityksille pääoman hankkimisen ja tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden investoida yritysten osakkeisiin.

Osakemarkkinoilla kaupankäynti perustuu nykyään sähköisiin järjestelmiin, jotka mahdollistavat osakkeiden osto- ja myyntitoimeksiantojen toteuttamisen helposti. Osakkeiden hinnat määräytyvät tarjonnan ja kysynnän perusteella, ja ne voivat vaihdella päivän aikana.

Jotta osakkeilla kaupankäynti olisi mahdollisimman turvallista, osakemarkkinoita säännellään erilaisten organisaatioiden, kuten eri maiden hallitusten viranomaisten toimesta. Tämä varmistaa kaupankäynnin reiluuden ja läpinäkyvyyden sekä suojaa sijoittajien etuja.

Mikä on osakemarkkinat?

Osakemarkkinat viittaa julkisiin kauppapaikkoihin, joissa osakkeita ja muita arvopapereita lasketaan liikkeelle, ostetaan ja myydään. Ne mahdollistavat yrityksille pääoman hankkimisen laajentumista ja uusia innovaatioita varten ja samalla sallivat yksityisten ja institutionaalisten sijoittajien käydä kauppaa ja sijoittaa yritysten osakkeilla.

Osakemarkkinoiden keskeisiä toimijoita tai ominaisuuksia ovat osakepörssit, OTC-markkinat, institutionaaliset sijoittajat, yksityissijoittajat, investointipankit, pörssivälittäjät ja markkinaindeksit.

Osakemarkkinat lähemmässä tarkastelussa

Osakemarkkinat mahdollistaa yritysten liikkeelle laskemien osakkeiden kaupankäynnin julkisesti. Se toimii osakekauppaan erikoistuneiden pörssien kautta, jotka tarjoavat tarvittava alustat ja järjestelmät kauppojen toteuttamiseksi.

Jotkut tunnetuimmista ja suurimmista osakepörsseistä ovat New Yorkin pörssi (NYSE), Nasdaq, Lontoon pörssi (LSE) ja Tokion pörssi. Myös Suomessa toimii julkinen pörssi eli Helsingin pörssi (OMXH).

Kun yksityinen yritys tulee julkiseksi, se suorittaa listautumisannin eli IPOn. Tämän menettelyn kautta yritys listaa osakkeensa ja laittaa ne yleisön saataville.

Vastineeksi myytävistä osakkeista yritykset hankkivat pääomaa osakemyynnin kautta, kun taas sijoittajat saavat omistusoikeuden yritykseen ja päätösvaltaa sen liiketoiminnasta hankkimansa osuuden perusteella.

Sijoittajat voivat sen jälkeen ostaa lisää osakkeita tai myydä omistuksiaan muille osapuolille käyttäen omaa harkintaansa salkkunsa ylläpitämisen kannalta.

Osakkeiden hinta vaihtelee ajan myötä tarjonnan ja kysynnän perusteella. Ostajat asettavat tarjouksia eli korkeimman hinnan, jonka he ovat valmiita maksamaan omaisuuseristä, kun taas myyjät asettavat kysyntähintoja eli alimman hinnan, jonka he ovat valmiita hyväksymään.

Kun tarjous- ja kysyntähinnat kohtaavat, kauppa toteutetaan tyypillisesti osakkeita välittävän yrityksen avulla. Se ottaa kaupasta omat kulunsa, jotka ovat yleensä noin prosentin luokkaa, mutta kulujen suuruus vaihtelee tietysti alustoittain.

Mitkä ovat osakemarkkinoiden keskeisimmät ominaisuudet?

Jotta lukija saisi osakemarkkinoista mahdollisimman monipuolisen kuvan käymme seuraavaksi läpi sen keskeisimpiä ominaisuuksia.

• Hintojen kohtaaminen: Ostojen ja myyntien avulla saavutetaan tehokas hintojen kohtaaminen, joka perustuu tarjonnan ja kysynnän dynamiikkaan. Tämä reaaliaikainen hinnoittelu auttaa markkinaosapuolia määrittämään reilun arvostuksen kullekin listatulle tai julkisesti kaupankäynnin kohteena olevalle yritykselle.
• Tarjoaa likviditeettiä: Osakemarkkinoilla käydään päivittäin kauppaa suurilla volyymeilla, mikä tarkoittaa sitä, että osakkeet sisältävät korkean likviditeetin. Tämä mahdollistaa sijoittajille asettaa tai luopua positioista, mikä taas helpottaa sijoittamista ja tekee siitä joustavampaa. Samoin suuri likviditeetti vähentää tarjous- ja kysyntähintojen eroja, mikä tekee osakkeiden hinnoittelusta tehokasta.
• Auttaa yrityksiä hankkimaan pääomaa: Yritykset myyvät osakkeita markkinoiden kautta hankkiakseen lisää pääomaa. Tämä likviditeetti auttaa niitä rahoittamaan kasvuaan ja mahdollistaa pienemmän riippuvuuden velan suhteen.
• Luo vaurautta sijoittajille: Sijoittajat pyrkivät tietysti ajan myötä tekemään sijoituksillaan tuottoja osakekurssien arvonnousun ja säännöllisten osinkotulojen kautta.
• Edistää talouskasvua: Yhdistämällä yritykset ja sijoittajat julkiset osakemarkkinat edistävät talouskasvua, sillä ne kohdentavat pääomaa tehokkaasti talouden eri osa-alueille.

Osakemarkkinoiden keskeiset toimijat – katso taulukko

Kuinka osakemarkkinat toimivat?

Osakekauppa tapahtuu joko pörssissä tai OTC-markkinoilla. Pörsseissä, kuten Helsingin pörssi tai Nasdaq, ostot ja myynnit sovitetaan yhteen sähköisesti.

OTC-kaupankäynti tapahtuu yksityisessä verkossa, jossa kaupat toteutetaan pörssin ulkopuolella suorilla neuvotteluilla osapuolten välillä. Tässä mielessä ne eroavat merkittävästi julkisten pörssien toiminnasta.

Osakemarkkinat tarkemmin selitettynä:

1. Osakkeet, jotka hankitaan yrityksen alkuperäisessä julkisessa tarjouksessa (IPO), tehdään investointipankkien kautta eikä julkisissa pörsseissä.
2. Sijoittajat voivat käydä kauppaa osakkeilla toissijaisilla julkisilla markkinoilla, kuten NYSE:ssä tai Nasdaqissa.
3. Suurin osa kaupankäyntiaktiviteetista tapahtuu tavallisten pörssiaikojen (klo 9.30–16.00 EST) aikana.
4. Sekä yksittäiset että institutionaaliset sijoittajat voivat käydä kauppaa näiden aikojen ulkopuolella niin sanotuissa “laajennetuissa istunnoissa” tai “ennen/jälkeen pörssin aukioloaikoja” -ikkunoissa. Tavallisten istuntojen ulkopuolella tehdyt kaupat sovitaan yksityisesti välittäjäliikkeiden avulla.
5. Pörssinoteeratut rahastot ovat yksi osakemarkkinoiden tarjoamista kaupankäyntivälineistä. Viimeisimpänä Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden valikoimaan on lisätty Bitcoin ETF-rahastoja.

Härkä- ja karhumarkkinat – miksi osakkeet laskee tai nousee tänään?

Termit härkä- ja karhumarkkinat viittaavat osakekurssien pitkäaikaisiin nousu- tai laskutrendeihin.

Härkämarkkinat merkitsevät nousevaa ja optimistista markkinaa – ne ovat usein päällä silloin, kun taloudessa menee hyvin ja kansainvälinen tilanne on poliittisesti suhteellisen vakaa. Tällöin positiivinen yleistunnelma työntää kursseja ylöspäin, koska osakemarkkinoille valuu likviditeettiä.

Karhumarkkinat tarkoittavat taas sitä, kun pessimismi valtaa markkinat. Tällaisia tapahtumia ovat olleet viime aikoina esimerkiksi korona, korkotasojen ja inflaation nopea nousu sekä Venäjän ja Ukrainan sota. Geopoliittinen epävarmuus aiheuttaa talouteen uhkia, joiden myötä sijoittajat eivät uskalla laittaa rahaa sijoituksiin.

Toisaalta taas korkeat korot ja inflaatio aiheuttaa sen, että ihmisillä on vähemmän rahaa säästöihin ja kulutukseen, mikä taas johtaa osakekurssien laskuun. Sijoittajat mieluummin myyvät positioitaan kuin kasvattavat niitä, mikä ruokkii negatiivista kehää edelleen.

Härkämarkkinat yleensä ajoittuvat talousbuumien ja laajentuvan finanssi- ja rahapolitiikan aikaan, kun taas karhumarkkinat tapahtuvat usein taantumien aikana. Näin ne seuraavat toisiaan luonnollisena markkinasyklinä.

Nämä markkinatrendit voivat joskus myös muuttua irrationaalisiksi kupliksi tai perusteettomiksi myynneiksi, joiden pohjalla ei välttämättä ole reaalitalous tai muutoin järkevät taloudelliset perusteet.

Sijoittajan kannalta paras aika sijoittaa on karhumarkkinoiden loputtua, mitä seuraisi härkämarkkinat. Tietysti tämän ajoittaminen saattaa olla erityisen hankalaa.

Kuinka pörssi-indeksit toimivat?

Koko osakemarkkinan suorituskykyä voidaan seurata tutkimalla pörssi-indeksejä. Nämä sisältävät jonkin tietyn markkinan osakkeet, jolloin kyseessä olevan markkinan tilaa on helppo tarkastella.

Dow Jones Industrial Average, S&P 500 -indeksi, Nasdaq Composite, FTSE 100, Nikkei 225 ja Hang Seng ovat joitakin suosituimpia ja laajalti seurattuja indeksejä. Suomalaiset saattavat olla kiinnostuneita myös Helsingin pörssin OMXHPI indeksistä.

Nämä indeksit toimivat vertailukohtina eri markkinasektorien suorituskyvylle. Esimerkiksi S&P 500 seuraa 500 suurimpaa Yhdysvalloissa listattua julkista yritystä, joten se on hyvä mittari Yhdysvaltain osakemarkkinoiden kokonaistilasta.

Indeksin suorituskykyä seurataan ja analysoidaan laajalti talousmedian osalta kuvastamaan markkinan päivittäistä, kuukausittaista ja vuosittaista suuntaa.

Indeksien arvo lasketaan niihin sisältyvien osakkeiden hinnan perusteella, joten tässä mielessä otosta voidaan pitää hyvin kattavana.

Kuinka osakemarkkinat toimivat?

Osakepörssit toimivat keskitettyinä markkinapaikkoina, joissa ostajat ja myyjät voivat käydä kauppaa kyseiseen pörssiin listatuilla osakkeilla. Pörssit ovat yksityisiä yrityksiä, jotka itse sääntelevät osakkeiden kaupankäyntiin liittyvää toimintaa erilaisia sääntöjä ja standardeja noudattaen.

Nämä pörssit takaavat pääsyn kaikille yrityksille, jotka täyttävät niiden vaatimukset. Ne tarjoavat reaaliaikaisen kaupankäynnin raportoinnin, kauppojen vertailun, datapalveluita ja teknologisen infrastruktuurin, jotka mahdollistavat digitaalisen kaupankäynnin osakkeiden listautuminen, myynnin ja ostamisen osalta.

Osakepörssin keskeiset palvelut ovat:

• Arvopapereiden listaus: Tarjoaa yrityksille pääsyn pääomamarkkinoille sallimalla niiden listata arvopapereitaan esimerkiksi listautumisannin avulla. Lupa näiden omaisuuserien listaamiseen myönnetään, jos tarvittavat ehdot täyttyvät.
• Kaupankäyntialusta: Osakepörssit sovittaa sijoittajien ostot ja myynnit järjestelmänsä kautta, joka keskittää kaupankäynnin yhteen paikkaan. Näin osakkeiden ostajien ja myyjien ei tarvitse etsiä toisiaan ja tehdä kauppaa suoraan toistensa kanssa. Tämä tekee vaihdannasta tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää toimintaa.
• Sääntelyvalvonta: Osakemarkkinat vastaavat reilun ja järjestyksessä tapahtuvan kaupankäynnin varmistamisesta ja sääntöjen noudattamisesta kaupankäynnin osapuolten välillä.
• Yritysvalvonta: Listaussäännöt, raportointivaatimukset ja vastuuvelvollisuuteen liittyvät standardit edistävät vahvaa valvontaa ja läpinäkyvyyttä kaupankäynnin kohteena olevien yritysten keskuudessa. Tämä suojaa vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksia.
• Markkinatietopalvelut: Osakeanalyysi- ja tutkimusyritykset tuottavat reaaliaikaista ja historiallisiin markkinatietoihin perustuvaa dataa, joka on löydettävissä pörsseistä.
• Indeksipalvelut: Suuret markkinaindeksit, jotka toimivat koko markkinan vertailukohtana, hallinnoidaan ja julkaistaan osakepörsseissä.

OTC-kaupankäynti – mitä se itse asiassa on?

OTC-kaupankäynti (over the counter) viittaa rahoitusinstrumenttien vaihtoon suoraan kahden osapuolen välillä ilman, että kaupankäynti tapahtuu julkisilla osakemarkkinoilla.

OTC-markkinoilla käydään kauppaa tyypillisesti riskialttiimmilla tai spekulatiivisilla arvopapereilla; siksi ne eivät täytä osakepörssien asettamia virallisia listausvaatimuksia. Välittäjät auttavat yleensä asiakkaita neuvotteluissa tämäntyyppisen transaktion sopimiseksi.

Koska OTC-osakkeet eivät täytä sääntelyyn liittyviä standardeja, yrityksiin liittyvä tutkimus ja taustakartoitus on kriittistä ennen sijoittamista. OTC-arvopaperit sisältävät usein myös alhaisen likviditeetin ja suuremmat erot tarjous- ja kysyntähintojen välillä niiden kysynnän epätasapainon vuoksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että position ottaminen tai siitä lähteminen voi olla huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa kuin pörsseistä ostetuilla osakkeilla. Esimerkiksi Pink Sheets LLC ja OTC Market Groups ovat yrityksiä, jotka helpottavat näiden arvopapereiden kaupankäyntiä.

Kuinka osakemarkkinoita säännellään?

Osakemarkkinat katsotaan itseään säänteleväksi organisaatioksi, joten ne voivat soveltaa sääntöjään asiakkaisiinsa ja listattuihin yrityksiin.

On kuitenkin tärkeää huomata, että eri maiden hallitusten virastot ja muut sääntelijät, kuten Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio (SEC), valvovat osakemarkkinoita ja varmistavat, että sijoittajien ja yritysten edut on turvattu.

SEC vaatii julkisesti kaupankäynnin kohteena olevilta yrityksiltä säännöllistä taloudellista raportointia sekä olennaisten uutisten ja tapahtumien julkistamista, jotka saattavat vaikuttaa osakehintoihin. Osakekauppaa seurataan tarkasti esimerkiksi markkinamanipulaation, sisäpiirikaupan, front running -kaupan ja muiden rikkomusten tunnistamiseksi.

Mikäli osakemarkkinat tai sille listautuneet yritykset eivät noudata näitä sääntöjä, ne kaikki voivat johtaa SEC:n tutkimuksiin ja mahdollisesti myös sakkoihin. Esimerkiksi monet kryptovaluutat ovat kohdanneet SEC:in oikeudessa johtuen sääntelyyn liittyvistä ongelmista.

Osakepörssien on tarjottava pääsy reaaliaikaisiin kaupankäyntiin liittyvien tilikirjoihin ja varmistettava osakkeiden hintaan ja aikaan liittyviä ongelmia epäreilujen etujen estämiseksi. Kaupankäynnin keskeyttäminen tai pysäyttäminen voidaan määrätä liian suuren volatiliteetin aikana tai merkittävien julkistuksen odottamisen yhteydessä.

Yleisesti ottaen sääntely pyrkii ylläpitämään järjestäytynyttä kaupankäyntiä, vahvistamaan luottamusta osakkeiden hintoihin ja vähentämään riskejä sijoittamisen suhteen.

Miksi sijoittaa osakemarkkinoihin

Tässä joitakin syitä, miksi esimerkikis yli puolet amerikkalaisista sijoittaa osakemarkkinoihin:

• Vaurauden rakentaminen: Koska osakkeiden kurssit ovat pääasiassa sidoksissa yritysten voittoihin, sijoittaminen tarjoaa mahdollisuuden salkun arvonnousuun pitkällä aikavälillä.
• Tulon tuottaminen: Monet osakkeet maksavat säännöllisiä osinkoja, mikä tarjoaa passiivista tuloa osakkeenomistajille. Pitkän ja positiivisen osinkohistorian omaavat blue-chip-osakkeet ovat suosittuja tällaisten sijoittajien keskuudessa.
• Spekulointi hintaliikkeillä: Kauppiaat pyrkivät hyötymään lyhyen aikavälin hintaliikkeistä trendeihin tai signaaleihin perustuen, kuten tulosjulkistuksiin.
• Varallisuuden hajauttaminen: Erilaisten osakkeiden ostaminen auttaa hajauttamaan salkkuja kiinteistöjen, obligaatioiden, käteisen ja vaihtoehtoisten sijoitusten osalta. Näin omaa varallisuutta voi hajauttaa tehokkaasti, mikä taas vähentää riskejä sen arvon alenemiseen.
• Suojautuminen inflaatiota vastaan: Kun inflaatio nousee, yritysten tulot ja osingot yleensä seuraavat perässä, mikä tekee osakkeista sopivan inflaatiosuojan monissa tapauksissa.

Huolimatta ajoittaisista karhumarkkinoista, historiallisesti osakemarkkina on tuottanut noin 10 prosentin vuosituoton pitkillä ajanjaksoilla, jos referenssinä käytetään S&P 500 -indeksiä. Tämä tekee osakkeista hyvän vaihtoehdon pitkäaikaiseen varallisuuden kasvattamiseen.

Päiväkaupan kohdalla riskit ovat aina suuremmat, koska silloin sijoittaja käyttää nopeita positioita ostaessa ja myydessä osakkeita yhden istunnon aikana. Vaikka päiväkauppa on riskialtista, pitkäaikaista sijoittamista voi käyttää sen volatiliteetin alentamiseen.

Salkun monipuolistaminen vähentää myös riskejä niiden sijoittajien osalta, jotka haluavat pitää sijoituksiin useita vuosia. Tällöin he selviytyvät karhumarkkinasyklin yli pitämällä kiinni osakkeistaan ja myymällä ne seuraavan härkämarkkinan aikana.

Mitkä ovat pörssien aukioloajat?

Suurten maailmanlaajuisten pörssien toiminta-aikataulut ovat seuraavat:

• Helsingin pörssi (OMXH)

• • • Avautuu: klo 9.30
    • Sulkeutuu: klo 16.00

• New Yorkin pörssi (NYSE)

• • • Avautuu: klo 9.30 EST
    • Sulkeutuu: klo 16.00 EST

• Nasdaq-pörssi

• • • Avautuu: klo 9.30 EST
    • Sulkeutuu: klo 16.00 EST

• Toronton pörssi (TSX)

• • • Avautuu: klo 9.30 EST
    • Sulkeutuu: klo 16.00 EST

• Lontoon pörssi (LSE)

• • • Avautuu: klo 8.00 GMT
    • Sulkeutuu: klo 16.30 GMT

• Australian arvopaperipörssi (ASX)

• • Avautuu: klo 10.00 AEDT
  • Sulkeutuu: klo 16.00 AEDT

Normaali istunto useimmilla suurilla pörsseillä kestää 8–9,5 tuntia päivässä maanantaista perjantaihin. Jotkin maailmanlaajuiset pörssit, kuten LSE ja ASX, saattavat olla auki hieman lyhyempään tai pidempään.

OTC-pörssi tarjoaa palveluitaan myös edellä mainittujen aikojen ulkopuolella, joten kauppaa voi käydä niissä pidempään.

Samalla alueella toimivat pörssit noudattavat yleensä samaa aikataulua ja aloitus- ja lopetusaikoja.