Osinko

Osinko on olennainen osa sijoittamista ja erityisesti niille, jotka etsivät säännöllistä tuloa tai haluavat nähdä konkreettisen osan yhtiön nettotuloista omalla tilillään. Ne sopivat sellaisille sijoittajille, jotka etsivät laadukkaita sijoituskohteita, joissa osakkeen nopean kurssinousun sijaan keskitytään tasaisempaan kasvuun ja osinkoihin.

Osinko on yhtiön osakkeenomistajille suorittama voitonjako, joka voidaan suorittaa rahana, osakkeina tai muuna omaisuutena. Yhtiöiden hallitukset tekevät päätöksen osingonjaosta, minkä jälkeen osinko jaetaan osakkeenomistajille yleensä neljännesvuosittain.

Mikä on osinko?

Osinko on yhtiön osakkeenomistajille suorittama maksu, jossa heille annetaan osa yhtiön voitoista. Osingot voivat olla rahaa, osakkeita tai jotain muuta arvo-omaisuutta.

Yhtiöt maksavat osinkoja osakekohtaisesti, joten kunkin sijoittajan saama summa riippuu hänen omistamiensa osakkeiden määrästä.

Miten osingot toimivat?

Millä tavoin osingot sitten toimivat käytännössä? Seuraavassa listassa esittelemme kohta kohdalta, miten osinkojen jakaminen tapahtuu:

1. Yhtiöt tuottavat parhaassa tapauksessa positiivista nettotulosta liiketoiminnastaan ja voivat tämän jälkeen säästää osan näistä tuloista sijoittaakseen ne takaisin liiketoimintaan. Toinen vaihtoehto on jakaa osakkeenomistajille osinkoa palkkioina heidän sijoittamastaan pääomasta.
2. Hallitus päättää viime kädestä siitä, tulisiko ylimääräiset voitot jakaa osakkeenomistajille osinkoina. Päätöksessä otetaan huomioon useita tekijöitä kuten kasvumahdollisuudet, käytettävissä oleva kassavirta ja osakkeenomistajien odotukset.
3. Hallitus julistaa jakavansa osinkoja ilmoittamalla osingon määrän osaketta kohden, osingon irtoamispäivänä sekä sen maksupäivän.
4. Osingon irtoamispäivänä osakkeen hinta sopeutuu alaspäin ilmoitetun osingon määrällä, koska yhtiön arvo on laskenut maksettavan osingon määrällä.
5. Ne sijoittajat, jotka omistavat osakkeita ennen osingon irtoamispäivämäärää, ovat oikeutettuja saamaan osinkoja lähitulevaisuudessa. Tämä päivämäärä perustuu siihen, mikä on osakkeiden merkintäpäivä sijoittajalle.

Maksupäivänä siirrot lähetetään osakkeenomistajien tileille osinkomaksuina.

Useimmat yhtiöt maksavat osinkoja neljännesvuosittain, mutta tätä voidaan säätää kuukausittaiseen, puolivuosittaiseen tai vuosittaiseen eri tekijöiden perusteella.

Jotkut yhtiöt tarjoavat sijoittajille osinkojen uudelleensijoitussuunnitelmia, jotka mahdollistavat osinkojen automaattisen uudelleensijoittamisen esimerkiksi osakkeisiin.

Osinkojen tyypit

Yhtiöt voivat jakaa useita eri tyyppisiä osinkoja:

• Käteisosinko: Nämä ovat käteismaksuja, jotka lähetetään osakkeenomistajille yleensä shekin, suoran talletuksen tai sijoitustilin hyvitysten kautta. Tämä on yleisin osinkotyyppi.
• Osakeosinko:Koostuvat yhtiön tai jonkin tytäryhtiön osakkeiden jakamisesta osakkeenomistajille käteisen sijaan. Kunkin sijoittajan saamien osakkeiden määrä riippuu heidän omistamiensa osakkeiden määrästä ja osingon suhteesta. Esimerkiksi yhtiöt voivat julistaa 4:1 osakeosingon, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisesta omistetusta osakkeesta sijoittaja saa neljä osaketta lisää.
• Omaisuusosinko: Yhtiön aiemmin omistamien arvopapereiden tai muun omaisuuden jakaminen osakkeenomistajille
• Likvidaatio-osinko: Myynnistä saatavat varat, kun yhtiö likvidoidaan.
• Käsirahaosinko: Osakeosuuksia tai velkakirjoja tarjotaan käteisen sijaan. Velkakirja voidaan myöhemmin lunastaa käteiseksi.

Osingon avainpäivät

Osinkoja jaetaan tietyn kaavan mukaan, jota noudetaan yleensä yhtiöstä riippumatta. Nämä päivät on syytä pistää mieleen, mikäli on kiinnostunut sijoittamaan sellaisiin yrityksiin, jotka tunnetaan nimenomaan osinkojen jakamisesta.

Osingon jakamisessa on neljä keskeistä vaihetta

Miksi yhtiöt maksavat osinkoa?

On useita syitä, miksi yhtiöt päättävät maksaa osinkoja. Nämä ovat niistä neljä yleisintä:

• Voittojen jakaminen: Osingot mahdollistavat kannattavien yhtiöiden jakaa taloudellista menestystään suoraan osakkeenomistajille
• Sijoittajien houkutteleminen: Osingot tekevät osakkeista houkuttelevampia, koska ne tarjoavat passiivisia tuloja sijoittajille osakemarkkinoilla. Jatkuvat osingot voi nostaa osakkeen hintaa ja vähentää sen volatiliteettia.
• Tulojen uudelleensijoittaminen: Kypsät yhtiöt, joilla on jäljellä vain rajoitetusti kasvumahdollisuuksia, voivat jakaa ylimääräiset voitot osinkoina sen sijaan, että ne uudelleen sijoittaisivat ne liiketoimintaan.
• Maineen ylläpitäminen: Yhtiöt haluavat ylläpitää osakkeenomistajien keskuudessa hyvää mainetta, joten ne ovat haluttomia leikkaamaan osinkoja.

Osingot eivät ole koskaan ennalta varmoja. Yhtiön hallitus voi vähentää niiden määrää tai lopettaa ne kokonaan, jos taloudelliset olosuhteet heikkenevät ilman ennakkovaroitusta.

Osinko – mitkä tekijät vaikuttavat sen maksamiseen

Osinkojen maksamiseen vaikuttavat tietysti monet yrityksen toimintaan ja ominaisuuksiin liittyvät tekijät. Jotkin yritykset ovat erityisen tunnettuja niiden anteliaista osingoista, kun taas esimerkiksi kasvuyrityksissä osingot jäävät jakamatta.

Tietyt ominaisuudet yhtiöissä tekevät säännölliset osingonmaksut mahdollisiksi:

• Kannattavuus: Jatkuvasti nouseva liikevaihto ja vahva kassavirta mahdollistavat merkittävät osingonmaksut. Vielä kannattamattomat startupit eivät yleensä tarjoa tämän takia osinkoja.
• Toimiala: Käyttö- ja kulutustavarayhtiöt maksavat usein vakaita osinkoja varsinkin silloin, kun kuluttajakäyttäytyminen on hyvällä mallilla ja ennustettavissa
• Yhtiön kypsyys: Hyvin perustetut yhtiöt maksavat usein osinkoja sen sijaan, että ne uudelleen sijoittaisivat kaikki voitot ja hakisivat näin nopeaa kasvua
• Varovainen johto: Jotkut johtajat suosivat osinkoja sen sijaan, että ottaisivat korkeita riskejä toiminnan kasvamisen suhteen

Osinko-osakkeiden arviointi

Sijoittajat tarkastelevat yleensä useita tunnuslukuja analysoidessaan hyviä ja laadukkaita osinko-osakkeita.

Kuinka arvioida osinko-osakkeita

Vertaamalla näitä tekijöitä keskenään sijoittajat voivat tunnistaa laadukkaita osinko-osakkeita, jotka todennäköisesti tarjoavat  osinkotuloja säännöllisesti tulevaisuudessa.

Osinkojen vaikutus osakehintaan

Kaikkien muiden seikkojen pysyessä samoina, osakehinnat laskevat osingon määrällä irtoamispäivänä. Tämä on tärkeää ymmärtää, jotta ei turhaan ylireagoi osakekurssin laskemiseen tuona päivänä.

Sijoittajat voivat ajatella osinkoja siten, että niissä osa osakkeen arvosta muutetaan käteiseksi, jolloin he saavat palkkioita sijoituksistaan ilman, että osakkeita tarvitsee alkaa myymään.

Kuitenkin myös monet muut tekijät vaikuttavat osakkeiden hintoihin. Laskevat nettovoitot tai epävarmat näkymät saattavat aiheuttaa yhtiön osakekurssin laskua huomattavasti. Jos taas vahva tuloskasvu ylittää osingon, osakekurssi saattaa lähteä nousuun huolimatta osinkojen jakamisesta.

Osinko ja verotus

Suomessa osingot verotetaan pääomaveron mukaan. On kuitenkin tärkeää huomata, että osa pääomatuloista on verovapaata. Esimerkiksi yksityishenkilön saamista osingoista 85 prosenttia kuuluu pääomaveron piiriin, jolloin 15 prosenttia niistä on verovapaata.

Osinkoihin tähtäävät hyvät sijoitusstrategiat

On olemassa useita lähestymistapoja, joita sijoittajat käyttävät analysoidessaan osakemarkkinoiden tarjoamia houkuttelevia mahdollisuuksia osinkoihin.

• Osta ja pidä: Sijoittajat tunnistavat hyviä osinko-osakkeita ja pitävät niitä pitkiä aikoja – tyypillisesti yli 5 vuotta. Näiden osinkojen uudelleensijoittaminen voi kiihdyttää tuottoja korkoa korolle -vaikutuksen kautta.
• Osingon kasvu: Keskitytään yhtiöihin, joilla on positiivinen historia osinkomaksujen säännöllisestä maksamisesta ja kasvattamisesta ajan myötä.
• Osinkoaristokraatit: Sijoitetaan erityisesti blue-chip-osakkeisiin, jotka muodostavat S&P 500 -indeksin tai muihin osakemarkkinoiden indekseihin. Näillä osake-aristokraateilla on tyypillisesti voinut nostaa osinkoja vuosittain viimeisen 25+ vuoden ajan.
• Korkea osinkotuotto: Etsitään osakkeita poikkeuksellisen korkealla tuottopotentiaalilla, mikä saattaa viitata aliarvostukseen.
• Kansainväliset osingot: Yhtiöt eri pörsseissä, kuten Yhdysvalloissa, Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla, tarjoavat hajautusta ja joissakin tapauksissa korkeampia tuottoja.

Osinko-osakkeiden hyvät ja huonot puolet

Hyvissäkin osinko-osakkeissa on aina huonoja puolia, joita kannattaa pohtia tarkasti. Tärkeintä on pohtia sitä, minkälainen sijoittaja on ja minkälaisia sijoituskohteita on etsimässä omaan salkkuunsa. Esimerkiksi hajautuksen kannalta paljon osinkoa maksavat osakkeet saattavat olla erinomainen vaihtoehto ETF-rahastojen tai kasvuyritysten rinnalle.

Osinkoa maksavat osakkeet vs. kasvuosakkeet

Osinko-osakkeet ovat hyvä vaihtoehto varsinkin konservatiivisille sijoittajille, jotka etsivät säännöllistä passiivista tuloa ja vakautta. Kasvuosakkeet tarjoavat taas enemmän nousevaa potentiaalia osakkeen arvon suhteen, mutta samalla myös merkittävästi suurempia riskejä.

Alla on joitakin muita keskeisiä eroja näiden kahden osaketyypin välillä:

Osinko-osakkeet ja kasvuosakkeet

Haluttu tasapaino osinkojen ja kasvun välillä riippuu suurelta osin kunkin sijoittajan riskinsietokyvystä ja taloudellisista tavoitteista, joita vaikuttavat heidän ikänsä, työtilanteensa ja muut vastaavat tekijät.

Yhteenveto – osinko

Osinko tarjoaa houkuttelevan tavan yhtiöille jakaa voittoja suoraan osakkeenomistajille. Sijoittajille osingot tarjoavat parhaillaan säännöllisen tulovirran, joka voidaan sijoittaa uudelleen korkoa korolle -ilmiön optimoimiseksi.

Arvioimalla keskeisiä osinkoihin liittyviä tunnuslukuja ja erilaisia strategioita sijoittajat voivat sisällyttää tämän tyyppiset osakkeet osaksi salkkuaan. Ne toimivat hyvin varsinkin silloin, kun tarkoituksena on hajauttaa portfoliota, pyrkiä säilyttämään arvoa sekä luomaan passiivisia tuloja.