Tiedonvarmistus on olennainen osa tietotekniikkaa erityisesti nykymaailmassa, jossa virukset, tietojenkalastelu ja identiteettivarkaudet ovat yleisiä uhkia. Tehokkaat virustorjuntaohjelmistot ja hyvät kyberturvaan liittyvät käytännöt ovat kriittisiä näiden uhkien torjumisessa.
Tulevaisuuden haasteena on tekoälyn hyödyntäminen ja tiedonvarmistamisen parantaminen etenkin rikollisten toiminnassa, mikä korostaa tarvetta jatkuvaan valppauteen ja tarvittavien suojatoimien kehittämistä.
Mitä tiedonvarmistaminen tarkoittaa?
Tiedonvarmistus tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään suojaamaan tietojärjestelmiä, kuten tietokoneita ja verkkoja.
Tiedonvarmistamiseen liittyy yleisesti viisi keskeistä käsitettä:
- Tiedon eheys
- Saatavuus
- Todennus
- Luottamuksellisuus
- Kiistämättömyys
Tiedonvarmistus on itsenäinen ala, mutta sitä voidaan pitää myös tietotekniikan erikoisalana, sillä kyberturva-asiantuntijan on tunnettava perusteellisesti tietotekniikka ja tietojärjestelmien toiminta.
Nykyisessä tietotekniikkaan perustuvassa maailmassa yleisiä uhkia ovat muun muassa virukset, madot, tietojenkalastelu, sosiaalinen manipulointi ja identiteettivarkaudet, joten niiden torjuntaan on oltava tarvittavat ohjelmistot ja käytänteet. Kyberturvallisuus keskittyy juuri näihin ja pyrkii luomaan digitaalisesti ympäristöstä kaikille turvallisen.
Techopedia selittää tiedonvarmistuksen
Tiedonvarmistus tarkoittaa käytännössä tietojärjestelmien suojaamista ylläpitämällä näitä viittä edellä mainittua ominaisuutta tietoverkoissa.
Eheys tarkoittaa sitä, että tietojärjestelmä pysyy vahingoittumattomana ja ettei kukaan pääse muokkaamaan sitä luvatta. Eheyttä ylläpidetään esimerkiksi virustorjuntaohjelmilla, jotka estävät tietojen muuttumisen tai poistamisen ulkoisen käyttäjän toimesta. Siihen liittyy myös erilaisia ohjeistuksia, joiden avulla minimoidaan haittaohjelmien pääsy järjestelmään.
Saatavuus tarkoittaa taas sitä, että tieto on käytettävissä kaikkien niiden toimesta, joilla on siihen oikeus. Saatavuuden suojaaminen voi sisältää suojautumista haittaohjelmilta, hakkereilta ja muilta ulkopuolisilta uhilta, jotka voivat estää pääsyn tietojärjestelmään.
Todennus varmistaa, että käyttäjät ovat todella niitä, keitä he väittävät olevansa. Todennusmenetelmiä ovat muun muassa käyttäjätunnukset, salasanat, biometriset tunnisteet, tokenit ja muut vastaavat laitteet ja sovellukset. Todennusta käytetään myös laitteiden ja turvallisen tai vaarallisen datan tunnistamiseen.
Tiedonvarmistukseen kuuluu tiedon pitäminen luottamuksellisena. Tämä tarkoittaa sitä, että vain valtuutetut henkilöt saavat nähdä tiedot. Tiedon luottamuksellisuus on tärkeää esimerkiksi armeijassa, jossa tieto on salattua ja vain tietyillä turvallisuustasoilla olevat henkilöt saavat nähdä erittäin luottamuksellista tietoa.
Viimeinen peruspilari on kiistämättömyys. Tämä tarkoittaa, että henkilö ei voi kieltää tehneensä tiettyä toimenpidettä, koska siitä on olemassa todisteet. Tätä varten esimerkiksi palvelimet tallentavat käyttäjiensä toimia lokitiedostoihin.
Tulevaisuuden suurimmat haasteet tiedonvarmistuksen osalta keskittyvät tekoälyn luomiin mahdollisuuksiin. Vaikka tekoälyä voidaan käyttää paremman tietoturvan luomiseksi, myös verkkorikolliset soveltavat sitä yhä oveliampien petosten tekemiseen. Siksi tulevaisuudessa on oltavat yhä tarkempi oman tiedonvarmistuksen suhteen.