Tokenomia

Tokenomia on tärkeä osa jokaista kryptoprojektia. Siinä kehittäjät määrittelevät kryptovaluutan ekosysteemin tärkeimpiä asioita, kuten kolikoiden liikkeellelaskuun liittyviä asioita.

Näitä asioita on tärkeä tutkia varsinkin silloin, jos on tekemässä sijoituksia johonkin uuteen kryptoon. Tokenomiaa tutkimalla saa paremman kuvan siitä, miten sen ekosysteemi toimii ja millä tavoin kryptoa pyritään suojelemaan esimerkiksi inflaatiolta.

Mikä on tokenomia?

Tokenomia juontaa juurensa sanoista ‘token’ (merkki) ja ‘economics’ (taloustiede), ja se on kryptovaluuttojen tarjonnan, kysynnän, jakelun ja arvostuksen tutkimusala. Tokenomiikan määritelmään kuuluu kaikki tekijät aina kryptovaluutan liikkeeseen laskemisesta ja polttomekanismista sen käyttötarkoitukseen ja vaihdantaan.

Kyseessä on monimutkainen ja monitieteellinen aihe, joka on vielä kohtalaisen tuore ilmiö. Tämän takia se elää jatkuvasti ja uudenlaista tietoa ilmiöön liittyen tulee jatkuvasti.

Sijoittajat tutkivat tokenomiaa analysoidakseen, perustuuko krypto todella kestävään talouteen. Tämä on tärkeää, koska ilman toimivaa ekosysteemiä mikään kryptovaluutta ei voi pärjätä kovinkaan pitkään.

Kryptovaluutan arvo voi ajan myötä laskea, jos sen tarjonta on liian suuri tai se ylittää kysynnän. Tätä ilmiötä kutsutaan inflaatioksi. Sitä varten monet kryptot on luotu deflatorisiksi juuri sen takia, ettei sen arvostus pääsisi laskemaan uusien kolikoiden saavuttua markkinoille.

Polttamalla osan kolikoista aina vaihdannan yhteydestä on mahdollista poistaa osa kolikoista pois kierrosta. Tällöin niiden kokonaismäärä ei kasva niin nopeasti kuin silloin, jos minkäänlaista polttomekanismia ei ole luotu järjestelmään.

Mikä on token?

Token on tiettyä tarkoitusta varten luotu kryptovaluutta, joka pohjautuu johonkin jo olemassa olevaan lohkoketjuun tai kryptoon esimerkiksi lähdekoodin osalta. Sillä voi olla useita käyttötarkoituksia, sillä monet tokenit on räätälöity nimenomaan jotakin toimintaa silmällä pitäen.

Näihin käyttötapauksiin kuuluvat esimerkiksi turvallisuuspalkkiot, transaktiomaksut ja hallinnointiin liittyvä toimet, kuten äänestäminen. On nimittäin olemassa myös sellaisia tokeneita, joiden avulla sen omistajat voivat osallistua kryptoprojektin kehittämiseen liittyvään päätöksentekoon äänestämällä.

Jokainen näistä käyttötapauksista on tehty sitä varten, että ne olisivat keskeinen vetovoima tokenin kysynnälle. Ilman jotain todellista käyttötapausta token päätyy nopeasti arvottomien kolikoiden roskakoriin.

Tarjonnan osalta useimmilla tokeneilla on tarkoin suunniteltu aikataulu, jonka puitteissa niitä päästetään markkinoille. Tämä mahdollistaa sijoittajien ennustaa, kuinka monta tokenia kiertää markkinoilla tiettynä ajanhetkenä. Markkinoille luotujen uusien kolikoiden nopeus ja aikataulu ovat tärkeitä tekijöitä varsinkin tokenin inflaatioasteen hallinnassa.

On myös tärkeää huomata, että krypto ja token tarkoittavat hieman eri asioita. Kryptoksi on kutsuttu perinteisesti sellaista valuuttaa, joka perustuu täysin omaan lohkoketjuunsa. Token on taas kryptovaluutta, joka rakennetaan jonkin jo olemassaolevan lohkoketjun päälle.

Tunnetuimpia tokeneita ovat Ethereumiin perustuvat ERC-20 tokenit, joilla ei ole omaa lohkoketjuja, vaan ne toimivat Ethereumin luoman alkuperäisen lohkoketjun päällä.

Tokenomia ja sen pääpiirteet

Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin niitä kryptovaluutan ominaisuuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi sen tarjontaan ja kysyntään.

Liikkeellelasku

Liikkeellelasku on prosessi, jossa luodaan täysin uusi kryptovaluuttaa, jota ei aiemmin ole ollut olemassa. Sen yhteydessä järjestetään usein ICO eli ennakkomyynti, jonka kautta kiinnostuneet sijoittajat voivat ostaa tätä uutta kryptoa.

Tokenomiikan kannalta tärkeitä kysymyksiä ovat:

• Miten token lasketaan liikkeeseen?
• Mitä konsensusmekanismia sen lohkoketju noudattaa?

Otetaan esimerkeiksi Bitcoin (BTC) ja Ether (ETH), jotka ovat samalla markkinoiden johtavia kryptovaluuttoja.

Bitcoinin lohkoketju käyttää Proof-of-Work (PoW) -konsensusmekanismia. Uusia BTC-kolikoita luodaan joka kerta, kun louhija lisää uuden lohkon lohkoketjuun. Tämä uusi bitcoin tulee kiertoon louhinnan kautta ennalta määrätyllä nopeudella.

Samaan aikaan Ethereum-lohkoketju käyttää Proof-of-Stake (PoS) -konsensusmekanismia. Tässä mekanismissa lohkojen validointiin osallistujat lukitsevat 32 ETH saadakseen mahdollisuuden validoida tulevia transaktioita ja luoda uusia lohkoja. Jokainen uusi kolikko jaetaan validointeja suorittaville henkilöille jokaisen aikajakson (noin 6 minuuttia) päätteeksi heidän suorituskykynsä perusteella.

Muut ensimmäisen (L1) ja toisen kerroksen (L2) tokenit – kuten Litecoin (LTC) ja Cardano (ADA) – noudattavat samankaltaisia konsensusmekanismeja kuin BTC ja ETH.

Kaikilla kryptoilla ei kuitenkaan ole näin monimutkaisia liikkeellelaskuun liittyviä mekanismeja. On olemassa useita projekteja, jotka luovat kaikki ekosysteemiinsä kuuluvat kolikot genesis-hetkellä eli ensimmäisen lohkon luomisen yhteydessä. Juuri näitä kryptoja myydään tyypillisesti ennakkomyynneissä eli ICOissa.

Tokenomia – enimmäismäärä, kierrossa olevien kolikoiden määrä ja markkina-arvo

Tokenomia määrittelee kryptovaluutan enimmäismäärän ja niiden kiertävän tarjonnan. Kryptovaluutalle voidaan suunnitella joko rajallinen tai ääretön tarjonta.

Mikäli olet kiinnostunut tutustumaan johonkin tiettyyn kryptoon enemmän, nämä kaikki käsitteet kannattaa tutkia huolellisesti läpi. Sitä kautta saa paremman kuvan siitä, minkälainen krypto todella on ja mihin sen kehittäjät pyrkivät.

Esimerkiksi BTC:llä on rajallinen määrä kolikoita – yhteensä 21 miljoonaa kappaletta. Ethereumin tarjonta on taas ääretön, joten näillä kahdella on merkittävä ero niiden tokenomiikassa.

BTC:n rajallista tarjontaa pidetään sen samalla sen “arvolupauksena”, minkä kautta sitä voidaan pitää sijoittajan keskuudessa myös arvonsäilyttäjänä. Kolikkoa pidetäänkin usein hyvä suojana inflaatiota vastaan. Olet varmasti kuullutkin, miten sitä kutsutaan myös kryptovaluutan kullaksi sen rajallisen tarjonnan vuoksi.

Tokenin kierrossa oleva tarjonta tarkoittaa juuri sillä hetkellä kierrossa olevien kolikoiden määrää. Kryptovaluutan markkina-arvo on sen yksikköhinnan ja kiertävän tarjonnan tulo.

Markkina-arvon avulla voidaan taas vertailla eri kryptojen arvostustasoja ja se toisaalta kertoo myös sen, kuinka paljon sille on varattua arvoa markkinoilla. Suurimpien kryptojen markkina-arvot pyörivät useissa sadoissa miljardeissa euroissa.

Jakelu

Monet kryptoprojektit julkaisevat yksityiskohtaisia yhteenvetoja siitä, miten tokenit on tarkoitus jakaa eteenpäin. Yleensä ne myydään eteenpäin aluksi varhaisille sijoittajille ennakkomyynnin kautta ja pääomasijoittajille varainhankintaa varten.

Ulkoisten sijoittajien lisäksi osa kolikoista annetaan projektin perustajille ja kehitystiimin jäsenille kannustimina ja palkkana heidän tekemästään työstä.

Kryptot voidaan jakaa myös vaiheittain, sillä vain harvoin kaikki kolikot myydään heti eteenpäin. Mikäli suuri määrä kolikoita päästetään markkinoilla samalla hetkellä, sillä voi olla suurikin vaikutus senhetkiseen hintaan.

Tokenomia – kolikoiden polttaminen

Kryptojen polttaminen on prosessi, jossa kryptovaluuttoja lähetetään sellaiseen lompakko-osoitteeseen, josta niitä ei voi enää palauttaa takaisin kiertoon. Toisin sanoen ne otetaan markkinoilta pois kokonaan.

Kolikoidenpolttaminen voi auttaa pitämään inflaation kurissa vähentämällä niiden määrää kierrossa. Koska kolikoiden tarjonta vähenee niiden polttamisen kautta hitaasti, se pitää inflaatiota mukavasti kurissa.

Tokenien polttaminen voi vaihdella eri kryptoprojektien välillä. Kehittäjät voivat päättää polttaa tietyn prosenttiosuuden kiertävästä tarjonnastaan satunnaisesti tai ennalta määrättyinä aikoina. Jotkin lohkoketjut, kuten Ethereum, sisältävät ominaisuuden, jossa jokaisen käyttäjän transaktiomaksusta osa poltetaan pois markkinoilta pyörimästä.

Kaikilla kryptoilla ei ole polttomekanismeja, mikä on hyvä tietää. Esimerkiksi Bitcoinin ekosysteemissä ei ole tällaista toimintoa. Jotkut kryptoprojektit ovat päivittäneet järjestelmänsä siten, että ne ovat ottaneet käyttöönsä polttomekanismin.

Tästä loistava esimerkki on Ethereum, kun se elokuussa 2019 lisäsi polttomekanismin ‘Lontoon päivityksen’ yhteydessä.

DeFi-kannustimet

Hajautettuun rahoitukseen liittyvät DeFi-alustat tarjoavat käyttäjille tuottoja heidän tokeniensa lukitsemisesta niin sanottuihin likviditeettialtaisiin tai staking-altaisiin. Tämä prosessi voi vaikuttaa tokenin kiertävään tarjontaan ja jopa vähentää sen myyntipainetta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijoittaja laittaa sijoituksen ikään kuin säästötilille, jossa kryptoja tulee pitää tietyn ajan verran. Tarkoituksena on lisätä ekosysteemin likviditeettiä, jonka avulla rahaa voidaan lainata muille alustan käyttäjille.

Lainaa vastaan likviditeettialtaaseen tulee lisää varoja korkojen kautta, mikä taas tekee koko ekosysteemistä vakavaraisemman. Samoin saatujen korkojen avulla voidaan maksaa sijoittajille DeFi-kannustimia.

Käyttötarkoitus

Krypton käyttötarkoitus ajaa tietysti myös sen kysyntää, mikä lopulta vaikuttaa taas tokenin hintaan, markkina-arvoon ja jopa kierrossa olevaan tarjontaan.

Esimerkiksi ETH:n kysyntää lisää siihen liittyvät kaasumaksut (gas fees). Käyttäjät eivät voi käyttää DeFi-alustoja, ostaa NFT:itä tai pelata lohkoketjupelejä Ethereumissa, jos heillä ei ole ETH:tä lompakossaan transaktioiden maksamiseen.

Sijoittajien spekulaatiot voivat myös lisätä tai vähentää krypton kysyntää. Tämä pätee erityisesti härkämarkkinoilla, kun sijoittajat pyrkivät tekemään voittoja kryptoilla. Tällöin yhä useampi sijoittaja ostaa kryptoja, jolloin hinnat lähtevät voimakkaaseen nousuun, kunnes kupla taas puhkeaa.

Muita kryptoon liittyviä käyttötarkoituksia ovat maksut, hallinnointi, staking, vakuudet ja yield farming.

Tokenomia – tekniset ominaisuudet

Tekniset erot voivat auttaa kryptovaluuttaa erottumaan muista, mikä taas voi luoda sille merkittävääkin kilpailuetua.

Bitcoin-protokolla käy läpi aika ajoin tapahtuman, jota kutsutaan puolittamiseksi. Tällä hetkellä se tapahtuu noin neljän vuoden välein. Tuolloin bitcoinien louhintaan liittyvät lohkopalkkiot puolittuvat, millä on ollut suuri merkitys Bitcoinin arvoon vuosien saatossa. Tämä puolittamismekanismi varmistaa sen, että BTC:n inflaatio laskee ajan myötä, koska uusien kolikoiden tuleminen markkinoille hidastuu jatkuvasti.

Samaan aikaan ETH:n staking on johtanut kasvavaan määrään säilössä olevien ETH-kolikoiden määrään. Mitä enemmän ETH:tä lukitaan stakereiden toimesta, sitä vähemmän kolikoita tulee markkinoille. Vähentynyt markkinatarjonta voi taas vaikuttaa positiivisesti ETH:n hintoihin.

Miksi tokenomia on tärkeä?

Perinteiset varallisuuden arviointimenetelmät, joita käytetään esimerkiksi osakkeiden arvioinnissa, eivät ole täysin yhteensopivia kryptovaluuttojen kanssa. Jokaisella kryptovaluutalla on ainutlaatuinen joukko arvoon liittyviä ominaisuuksia – tarjonta, liikkeellelasku ja tekniset näkökohdat – ja juuri siksi sijoittajat tutkivat kryptovaluutan tokenomiikkaa tarkoin ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä.

Sijoittajat voivat tunnistaa vaaran merkkejä, epävakaalle pohjalle luotuja kryptoprojekteja ja korkean riskin kryptoja analysoimalla tokenomiikkaa.

Tässä on joitakin tärkeitä kysymyksiä pohdittavaksi tokenomiikan osalta:

1. Mikä on krypton varsinainen käyttötarkoitus?
2. Onko tällä kryptovaluutalla luonnollista ja orgaanista kysyntää, joka auttaa sitä selviytymään karhumarkkinoilla?
3. Onko kryptovaluutan liiallinen keskittyminen varhaisille sijoittajille ja perustajajäsenille riski sijoitukselle?
4. Mikä kolikko kestää parhaiten inflaatiota tuhansien kryptojen joukossa?

Tokenomia – yhteenveto

Tokenomiikka on kiehtova aihe. Se on erittäin dynaaminen ja kehittyvä ala, joka tuo uusia näkökulmia kryptovaluuttoihin kuukausittain. Lisäksi jokaisen sijoittajan on hyvä tietää ainakin perusasiat tokenomiaan liittyen.

Ala on monitieteinen yhdistelmä taloustiedettä, peliteoriaa, markkinapsykologiaa, tietojenkäsittelytiedettä ja paljon muuta. Sijoittajien on analysoitava monia liikkuvia osia tutkiessaan markkinoita löytääkseen ne parhaimmat sijoituskohteet lukuisten kryptojen joukosta.