Avoin toiminta

Web3

Web3 viittaa internetistä tehtävään uuteen versioon, joka korostaa hajautettua mallia keskitetyn hallinnon sijaan. Tämä internetin uusi iteraatio pyrkii vähentämään keskitetyn hallinnan roolia ja edistämään avointa, hajautettua ja yhteisöllistä verkkoa.

Erikoisuutena Web3:ssa on mahdollisuus, että käyttäjät voivat ansaita rahaa tuottamallaan datalla. Näin kerätystä datasta ei hyötyisi vain muutamat suuret teknologiayrityksen kuten tänä päivänä.

Mitä Web3 tarkoittaa?

Web3 on internetistä kaavailtu uusi versio, jossa pyritään toteuttamaan hajautettua kontrollia datan ja verkkoliikenteen kohdalla. Sen tavoitteena on olla hajautetumpi kuin nykyinen internet, jossa muutama suuri yritys on käytännössä kaapannut vallan itselleen.

Web3:n näkemyksessä internetistä pyritään tekemään hajautetumpi keskittyneen hallintomallin sijaan.

Seuraavan internvet-version halutaan olevan:

  1. Avoin – Alustat rakennetaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoille
  2. Hajautettu – Laitteet, käyttäjät ja palvelut voivat olla vuorovaikutuksessa ilman keskushallinnon tai jonkin keskitetyn toimijan lupaa
  3. Luottamukseton – Zero trust -arkkitehtuurit laajentavat turvallisuutta kaikille laitteille

Toinen mielenkiintoinen uudistus Web3:ssa on se, että käyttäjät voivat alkaa viimein ansaita rahaa tuottamallaan datallaan. Esimerkiksi käyttäjä voisi myydä älytelevision keräämää metadataa ja ansaita kuukausittaisia mikromaksuja kryptovaluutoissa.

Web3:n kannattajat uskovat, että perinteiset liiketoimintamallit internetissä muuttuvat merkittävästi, kun datan hallinta hajautuu ja hajautetut datamarkkinat saavat suosiota.

Muita ennusteita Web3:sta koskien ovat seuraavanlaisia:

  • Kaikenlaiset organisaatiot käyttävät älykkäitä sopimuksia automatisoidakseen hallinnollisia tehtäviä, hallitakseen toimitusketjuihin liittyviä riskejä ja varmistaakseen, että sopimuksia toteutetaan niiden ehtojen mukaisesti.
  • Eri verkkojulkaisijat pyytävät maksua, kun tekoälytutkijat ottavat heidän tuottamaansa sisältöään esimerkiksi tekoälyn kouluttamista varten.
  • Pankit alkavat käyttämään lohkoketjua turvallisuuden parantamiseen sekä uudenlaisten rahoituspalveluiden luomiseen tai muuttuvat hiljalleen tarpeettomiksi
  • Metaversumi tulee osaksi jokapäiväistä arkea, kunhan VR-lasit ja muut vastaavat kehittyvät edelleen
  • Mahdolliset verkkohyökkäyksiin liittyvät rajapinnat merkittävästi pienemmiksi ja vaikeammiksi tunnistaa

Web3 syvemmässä tarkastelussa

Usein sanotaan, että Web3 yhdistää aiempien internet-sukupolvien kaikki parhaat puolet: Web 1.0:n yhteisöllisen hallinnon ja Web 2.0:n vuorovaikutteisen sekä käyttäjien korkean sitoutumisen.

Leikkimielisesti internetin kehitystä voidaan kuvata seuraavasti:

  • Web 1.0 – lue
  • Web 2.0 – lue/kirjoita
  • Web 3.0 – lue/kirjoita/omista

World Wide Webin iteraatiot

Web 1.0 oli käytännössä ilmoitustaulu, johon ihmiset saattoivat luoda vain lukemiseen perustuvia dokumentteja. Käyttäjillä ei vielä tuolloin ollut kirjoitusoikeutta HTML-dokumentteihin. Painotus oli tuolloin avoimissa protokollissa, jotka olivat hajautettuja ja yhteisöllisesti hallittuja. 

Web 2.0 muutti tämän kaiken lisäämällä multimediaa ja mahdollistamalla käyttäjien olevan vuorovaikutuksessa verkkosivujen kanssa aivan kuin ne olisivat olleet tavallisia sovelluksia.

Web 2.0 toi myös hakukoneet markkinoilla, jotka mahdollistivat teknisesti vähemmän taitavien käyttäjien etsivän tietoa avainsanojen avulla. Tämä oli suuri askel eteenpäin, mutta ongelmana tuolloin oli vielä se, ettei avainsanoihin perustuvat tiedonhaku aina palauttanut relevantteja tuloksia.

Jos 2.0-käyttäjä hakee tietoa hyönteisestä nimeltä camaro, on todennäköistä, että hakukoneen tulossivut sisältävät tietoa automerkistä Chevy Camaro. Ongelmana on relevantti vielä tänäkin päivänä, mikä johtuu esimerkiksi SEO-optimoiduista sivuista ja niiden spämmäämisestä.

Sen sijaan Web3-hakukoneet analysoivat käyttäjän historiallista dataa useilla lohkoketjualustoilla ja käyttävät tekoälyä ennustamaan kyselyn kontekstin ja palauttamaan tietoa juuri siitä, josta käyttäjä haluaa tietoa saavansa.

Web3:n haasteet

Kun Web3:tä aletaan hyödyntää laajemmin, on hyvin todennäköistä, että hallitukset kiinnittävät siihen lisääntynyttä sääntelyä. Tietosuojaa ja suvereniteettia koskevia lakeja on päivitettävä suojelemaan käyttäjän omistamaa dataa.

Web3-teknologioiden ja sovellusten luominen siten, että ne noudattavat olemassa olevia säädöksiä, odotetaan olevan merkittävä haaste. Samalla kuitenkin pyritään kehittämään uusia sääntelyyn liittyviä malleja, jotka ovat sopivia Web3:n hajautetulle luonteelle.

Muita haasteita sisältävät seuraavat:

  • Lohkoketjuteknologia voi olla hidas käsittelemään suuria transaktiomääriä, ja latenssiongelmat saattavat estää teknologian skaalautumisen yritystasolla
  • Yritysten ja internet-palveluntarjoajien on tehtävä suuria investointeja tietojenkäsittelyyn siirtääkseen laskentakyvyn riittämisen
  • Yhteiset standardit ja -protokollat on kehitettävä mahdollistamaan reaaliaikainen viestintä eri lohkoketjusysteemien välillä
  • Ei-teknisiä käyttäjiä on opetettava käyttämään kryptovaluuttoja ja muita Web3-teknologioita.
  • Web3 vs. Web 3.0

Termejä Web3 ja Web 3.0 käytetään usein synonyymeina, mutta ne eivät aina jaa yhteistä merkitystä. Web3 on termi, jonka loi Ethereumin perustaja Gavin Wood. Sitä käytetään kuvaamaan lohkoketjuteknologiaan perustuvaa hajautettua ekosysteemiä.

Sen sijaan Web 3.0 käytetään kuvaamaan kaikkia niitä teknologioita ja trendejä, jotka odotetaan muovaavan internetin tulevaisuutta. Tässä mielessä se on huomattavasti laajempi termi kuin Web3.

Niihin sisältyvät esimerkiksi:

Samankaltaiset termit

Matti Laurila
Teknologia- ja taloustoimittaja

Matti työskentelee sisällöntuotannon parissa ja on vuosien ajan seuraillut kryptovaluuttojen maailmaa ja niihin liittyviä ilmiöitä. Hänen erityinen mielenkiintonsa kohdistuu metaverseen, NFT:ihin ja yleisesti teknologiaan.