Yleinen tekoäly

Tiivistelmä

Yleinen tekoäly (AGI), jota kutsutaan myös vahvaksi tekoälyksi, on tekoälyn muoto, joka pystyy soveltamaan tietoa monilla eri aloilla ja suorittamaan erilaisia tehtäviä laajasti. Siinä on tarkoituksena mallintaa mahdollisimman tarkasti ihmisen kognitiivisten järjestelmien toimintaa. Tavoitteena on kehittää lopulta yleinen tekoäly, joka ei keskity vain tarkasti rajattuihin tehtäviin vaan kykenee simuloimaan ihmisen älykkyyttä monipuolisesti.

Yleinen tekoäly (AGI) – tai toiselta nimeltään vahva tekoäly – viittaa sellaiseen tekoälyyn, joka pystyy soveltamaan tietoa monelta eri alalta ja erilaisiin tehtäviin liittyen.

Juuri tämän takia monien teknologiayritysten tavoitteena onkin kehittää yleinen tekoäly, jota voitaisiin käyttää hyväksi liiketoiminnassa.

Mitä yleinen tekoäly oikein tarkoittaa?

Yleinen tekoäly viittaa sellaiseen tekoälyn muotoon, joka on laaja samalla tavoin kuin ihmisen kognitiiviset järjestelmät. Tällainen tekoäly kykenee tekemään hyvin erilaisia tehtäviä ja simuloimaan ihmisen älykkyyttä keskittymättä ainoastaan tarkasti määriteltyihin ja rajattuihin tehtäviin.

Viime kädessä se toimii käyttämällä koneoppimista, jonka avulla sitä voidaan opettaa ihmisten luoman sisällön avulla. Näin tekoälyä on mahdollista myös räätälöidä hyvin monenlaisiin käyttötarkoituksiin, mikä on tietysti merkittävä asia esimerkiksi monen yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Yleisen tekoälyn suurin vahvuus piilee siinä, että se on hyvin monipuolinen. Vielä aikaisemmin tekoälyn yksi ongelmista oli se, että se pystyi toteuttamaan vain hyvin rajallisia tehtäviä.

Sen sijaan generatiivista tekoälyä voidaan käyttää luomaan hyvin erilaista sisältöä riippuen aina siitä, minkälaista aineistoa sille on syötetty sen kouluttamisen yhteydessä.

Yleisin tapa kouluttaa generatiivinen tekoälymalli on käyttää ohjattua oppimista – mallille annetaan joukko ihmisten luomaa sisältöä ja vastaavaa aineistoa. Sen jälkeen malli oppii tuottamaan sisältöä, joka on samankaltaista kuin ihmisten luoma sisältö ja joka on merkitty samoilla merkinnöillä.

Erilaisia termejä käytetään eri tekoälytyyppien erottamiseen toisistaan — termejä ”vahva tekoäly” tai ”täysi tekoäly” – käytetään myös puhuttaessa laajemmin tekoälystä.

Tekoälyn tulevaisuuden näkymät

Yksi suurista kysymyksistä tekoälyn alalla on se, missä määrin tietokoneet voivat tulla älykkäiksi ja missä määrin ne voivat jäljitellä ihmisaivojen kykyjä. Jotkut tekoälyä koskevat keskustelut alkavat jo 1900-luvulla kehitetystä Turingin testistä, jossa voidaan testata sitä, huomaako ihminen kommunikoivansa tietokoneen kanssa.

Muut tekoälyä koskevat keskustelut menevät paljon pidemmälle — siinä missä jotkut kapeammat tai heikommat tekoälyn muodot sisältävät hyvin rajoitettuja ominaisuuksia, on olemassa myös laajempaan tekoälyyn pohjautuvia järjestelmiä.

Tulevaisuudessa mielenkiinto yleistä tekoälyä kohtaan tulee varmasti kasvamaan, sillä sitä kehittävät yritykset haluavat varmasti tehdä siitä mahdollisimman ihmismäisen. Tähän kehitykseen on liitetty myös pelkoja siitä, voiko tekoäly vaikuttaa ihmiskunnan kehitykseen haitallisesti.

Tässä mielessä onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti tekoäly tulee kehittymään jo aivan lähitulevaisuudessa.

Samankaltaiset termit

Margaret Rouse

Margaret Rouse on palkittu teknologiatoimittaja ja opettaja, joka tunnetaan hänen kyvyistään selittää vaikeitakin teknologisia konsepteja aiheesta vähemmän tietävälle finanssialan yleisölle. Viimeisen 20 vuoden ajan hänen selityksensä ovat ilmestyneet TechTargetin nettisivuille, minkä lisäksi häntä ovat siteeranneet asiantuntijana New York Times, Time Magazine, USA Today, ZDNet, PC Magazine ja Discovery Magazine. Margaretin mielestä mikään ei ole hauskempaa kuin opettaa IT-alan ja finanssialan ammattilaisille, kuinka toisen alan hyvin spesifillä kielellä puhutaan. Jos sinulla on ideoita selitettävistä termeistä tai parannuksista aikaisempiin selityksiin, lähetä sähköpostia Margaretille tai ota yhteyttä häneen LinkedInissä tai Twitterissä.