Se, missä tekoälyn käyttöönotto voisi vaikuttaa rahoitusalaan kaikkein vahvimmin, voisi olla sen rooli erilaisia työtehtäviä, jopa työpaikkoja täydentävänä tai korvaavana osapuolena. Sen uskotaan tuovan erityisesti tehokkuutta työtehtäviin, jotka aiemmin hoidettiin ihmisvoimin.
Toisaalta tekoälyn käytön lisääminen rahoitusalan useissa sovelluksissa varsinkin maailman suurimmissa talouksissa voi kuitenkin vaikuttaa myös rahoitusmarkkinoihin kuluttajille negatiivisesti. Se voi nostaa reaalikorkoja ja joukkolainojen tuottoja sekä osakkeiden hintoja.
Tutkitaan lähemmin, kuinka tämä voi tapahtua.
Tekoälyn käyttöönotto voisi nostaa korkoja ja joukkovelkakirjojen tuottoa
Reaalikorot, jotka on tarkistettu ottamalla huomioon myös inflaation, liittyvät talouden realistiseen kasvuun ja pääomaa yritysten omistajille tuovien tuottojen osuuteen. Investoinnit tekoälyyn nähdään yleisesti voimana, joka parantaa tuottavuutta ja tukee talouskasvua maissa, jotka ovat valmiita hyödyntämään sen etuja. Tämä puolestaan nostaa reaalikorkoja Capital Economicsin analyysin mukaan (raportin lukeminen edellyttää kirjautumista).
Talouden reaalikorko liittyy negatiivisesti yleiseen säästämisasteeseen, joka voi laskea odotuksia korkeammista tuotoista tulevaisuudessa tekoälyn vetämän talouskasvun keskellä.
On kuitenkin mahdollista, että säästämisaste voi myös nousta, jos pääomaa tai ammattitaitoista työvoimaa hallitsevat yhtiöt hyötyvät muutoksesta enemmän kuin kouluttamatonta työvoimaa käyttävät yritykset, sillä niillä on yleensä korkeampi säästämisaste.
Capital Economicsin mukaan tekoälyn käyttöönotto ja siitä johtuva reaalikorkojen nousu jatkaisi aiempien teknologisten vallankumousten kaavaa.
Englannin keskuspankin arviot osoittavat samaan suuntaan. Niiden mukaan pitkän aikavälin reaalikorot nousivat tyypillisesti teknologian läpimurtojen jälkeen, kun uusien löydösten hyödyt suodattuivat talouteen.
Alla olevassa kuvassa näkyvät höyryvoiman, sähköenergian sekä internetin keksimisen vaikutukset reaalikorkojen kehitykseen.
Valtioiden joukkolainojen reaalituotot pysyvät myös todennäköisesti viime vuosikymmenen keskimääräisen tason yläpuolella, koska ne ovat pääosin lyhyiden reaalikorkojen odotusten funktio.
Capital Economics ennustaa, että “tasapainokorot ja “turvalliset” joukkolainojen tuotot tulevat olemaan korkeammat kuin pandemiaa edeltävällä vuosikymmenellä, mutta eivät dramaattisesti, ja että nousu on asteittaista.
“Arvelemme, että USA:n 10 vuoden valtionlainan tuotto nousee 2010-luvun keskimääräisestä 2,4 prosentista noin 4,0-4,5 prosenttiin 2030-luvulla, ja reaalituotto nousee noin 1,5-2,0 prosenttiin.”
Tekoäly nostaa vastaavien osakkeiden hintoja
Vaikka korkeammat joukkolainojen tuotot aiheuttaisivat tyypillisesti laskupaineita osakemarkkinoiden hintoihin, joita pidetään suurimpana riskinä, tätä todennäköisesti kuitenkin kompensoi yritysten nopeampi tuloskasvu ajan myötä.
Tekoälyn käyttöönotto voisi lisätä yrityksen tuloja ja vähentää työvoiman osuutta kulujen saralla nopeammin kuin kokonaistuotanto, mikä nopeuttaisi osakehintojen kasvua. Osakkeiden nousu tulee todennäköisesti keskittymään nimenomaan teknologiasektorin tekoälyn tarjoajiin.
Tämä ehdittiin jo todistaa suurimpien teknologiayritysten ja tekoälyasiantuntijoiden osakekurssien jyrkkänä nousuna vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla, kun tekoälyn ympärillä syntyi hype, joka ylitti huolen yleisen talouskasvun hidastumisesta.
Miten tekoälyn käyttöönotto vaikuttaa teollisuuteen?
Toistuviin tehtäviin perustuvat toimialat todennäköisesti automatisoivat nämä roolit tekoälyteknologian avulla, mikä hyötyy lisääntyneestä tarkkuudesta ja tehokkuudesta. Ja toimialat, jotka käyttävät suuria tietojoukkoja, voivat hyötyä tekoälytyökalujen käytöstä niiden työläämpien tehtävien kohdalla.
Jopa teollisuudenalat, joilla tekoälyn käyttöönotto ei näy niin suoraan – esimerkiksi sellaiset alat, joiden roolit vaativat ruumiillista työtä – hyötyvät siitä edelleen epäsuorasti, koska sen käyttöönoton hyödyt tukevat taloutta yleisesti.
Kehittyneiden talouksien rahoitusmarkkinat ovat valmiita ottamaan vastaan suurimman vaikutuksen osakkeiden hintoihin. Yhdysvaltojen odotetaan näkevän suurinta tuottavuuden kasvua tekoälyteknologian käyttöönoton seurauksena.
Lisäksi suurin osa niistä yrityksistä, jotka ovat olleet viimeaikaisen sijoittajien innostuksen ytimessä tekoälyn suhteen, on listattu Yhdysvaltain pörsseihin. Yhdysvaltojen viime vuosikymmenien hallitseva asema kuluttajateknologian markkinoilla on johtanut Piilaakson kaltaisten solmukohtien syntymiseen, mikä houkuttelee tekoälystartuppeja, ja tarjoaa näin ollen teknologiajäteille mahdollisuuden ostaa niitä.
Rahoitusta saavien tekoäly-yritysten määrä Yhdysvalloissa on ylittänyt selvästi kaikki muut maat viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä tekoälyn käyttöönotto etumatka alkaa jo näkyä osakemarkkinoilla, mikä tekee USA:sta edelläkävijän.
Aasian kehittyneet taloudet, kuten Hongkong, Singapore, Etelä-Korea ja Taiwan, ovat tyypillisesti myös omaksuneet uusia teknologioita suhteellisen nopeasti, mikä voi auttaa alueen osakemarkkinoita menestymään paremmin.
Varsinkin kun otetaan huomioon teknologiasektoriin kuuluvien yritysten suuri painoarvo niiden osakeindekseissä.
Luoko tekoälyhype osakemarkkinakuplan?
Useiden korkean profiilin generatiivisten tekoäly työkalujen julkaisu kuluneen vuoden aikana on herättänyt kiinnostusta sijoittajien keskuudessa, koska ne ovat osoittaneet tekoälyn mahdollisia kykyjä eri osa-alueilla.
Tekoälyohjelmistoihin ja puolijohdetuotantoon erikoistuneiden yritysten, kuten Nvidian, Metan ja C3.ai:n, osakekurssit ovat nousseet pörssissä yli 100% OpenAI:n ChatGPT:n julkaisun jälkeen marraskuussa 2022.
Kuten edellä mainittiin, huipputeknologiayritykset ovat menestyneet paremmin aikana, jolloin muu osakemarkkina on joutunut paineen alle talouskasvun hidastumisen vuoksi.
Vain hieman yli neljännes Yhdysvaltain suurimpien yritysten S&P 500 -indeksin osakkeista on noussut tänä vuonna kokonaisindeksiä enemmän. Capital Economicsin mukaan tämä on ennätysten alhaisin osuus.
Tämä herättää kysymyksen siitä, voiko tekoälyn käyttönotto ja siihen liittyvien osakkeiden ympärille muodostua spekulatiivinen kupla, joka olisi samanlainen kuin “dotcom-kupla”, joka puhkesi vuonna 2000 Internet-osakkeiden liiallisen nousun jälkeen.
Itse asiassa viimeksi S&P 500:n tuotot rajoittuivat yhtä harvoihin osakkeisiin tuon kuplan aikana, Capital Economics huomauttaa.
”Tekoälyllä on selvästikin potentiaalia olla muuntava teknologia, joka mullistaa tavaroiden ja palveluiden tuotannon ja tarjonnan kuluttajille. Mutta nykyisen euforian laajuus viittaa siihen, että sijoittajat haluavat kiteyttää teknologian mahdolliset taloudelliset hyödyt etukäteen.”
Euroopan osakemarkkinat saattavat kärsiä USA:n heikoista osakemarkkinoista
Tekoälyyn liittyvän osakemarkkinakuplan muodostuminen ja mahdollinen puhkeaminen vaikuttaisi suurelta osin Yhdysvaltain osakkeisiin, sillä eurooppalaiset osakkeet saavat rajallista nousua alueen harvoista suurista teknologiayrityksistä lukuun ottamatta ASML:ää ja SAP:ta.
Tämä saattaa haitata Euroopan osakemarkkinoiden kykyä pysyä Yhdysvaltojen markkinoiden tahdissa tulevina vuosina, koska suurten teknologia- ja teleyritysten, kuten Nokian ja Ericssonin, menestys nosti eurooppalaisia osakkeita dotcom-kuplan aikana.
Nopea kaupankäynti ja sosiaalisen median lisääntynyt rooli markkinoiden liikkeisiin vaikuttamisessa tarkoittavat, että markkinat liikkuvat yleensä nopeammin kuin 1990-luvun lopulla.
Kaikki S&P 500 -indeksin sektorit menestyivät hyvin vuosikymmenen toisella puoliskolla, vaikka tietotekniikka (IT) menestyi paremmin. Capital Economics on katsonut, että tekoälyvallankumous tulee todennäköisesti olemaan samanlainen.
Se odottaa tekoälyn käyttöönotto kuplan “kestävän vielä ainakin kaksi vuotta” ja osakemarkkinoiden yleistyvän nousuun kuplan kasvaessa. Sen ennusteet vuoden 2024 ja vuoden 2025 lopun S&P500:lle ovat 5 500 ja 6 500.
On kuitenkin huomionarvoista, että tiukan rahapolitiikan vaikutus talouskasvuun voi estää osakemarkkinoiden kuplan inflaation. Osakkeet menettävät arvoaan tyypillisesti talouden taantumien aikana, ja IT on ollut viime taantuman aikana keskimäärin huonoimmin menestynyt ala.
“Hitamman kasvun kausi saattaa siis saada innostuksen tekoälyyn tilapäisesti laantumaan. Uskomme kuitenkin, että tämä ottaisi vauhtia tekoälykuplasta sen sijaan, että se puhkeaisi.”
Siitä huolimatta kuplan puhkeaminen tuskin estäisi tekoälyn vallankumousta samalla tavalla, kuin dotcom-kuplan puhkeaminen pysäytti Internetin kehityksen. Tekoälyn käyttöönotto tulee todennäköisesti olemaan myös pysyvä vaikutus yritysten toimintaan monilla toimialoilla.
Yhteenveto
Tekoälyn käyttöönotto ja sen vaikutus tuottavuutta lisäävästi voi johtaa vaatimattomaan ja asteittaiseen reaalikorkojen nousuun, mikä pitäisi valtionlainojen reaalituotot viime vuosikymmenen keskimääräisen tason yläpuolella.
Vaikka korkeammat reaalikorot saattavat painaa osakkeiden hintoja yleisesti, joidenkin osakkeiden odotetaan hyötyvän tekoälyn käyttöönotosta, koska nopeampi talouskasvu parantaa yritysten tulosta.
Kun otetaan huomioon generatiivisen tekoälyn laajat sovellukset, useimmat teollisuudenalat voivat kokea osakekurssien nousua. Tekoälyyn keskittyviä ohjelmistoja ja laitteita kehittävien yritysten odotetaan kuitenkin hyötyvän eniten, etenkin lähitulevaisuudessa.